Pasilan pesänjakajat puhuttaa – onko Yleisradio kansan vai kansanedustajien media?

Juha Sipilän ja Yleisradion painiottelu alkoi jo ennen hänen pääministeriyttään.

Juha Sipilän ja Yleisradion painiottelu alkoi jo ennen hänen pääministeriyttään. (Kuva AOP)

Ylegate kertoo yksityiskohtaisesti kuinka journalistinen päätösvalta valui pikku hiljaa poliitikoille.

KIRJA Lähes jokaisella työssäkäyvällä suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa kokemuksia esimiehistä, joiden ei pitäisi olla esimiehiä. Ammatillisen arvostuksen puuttuessa omaa valtaa vahvistetaan puuttumalla jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan, ja tiukan paikan tullen työntekijä työnnetään kylmästi bussin alle.

Jo etukäteen kohutun Ylegate-kirjan (Barrikadi 2017) kiinnostavuus ei ole siinä, mitä täsmälleen sanottiin tai minkälaisia selityksiä toiminnan oikeuttamiseksi keksittiin. Kolme entistä – itse asiassa melko lyhytaikaista yleläistä Jussi Eronen, Salla Vuorikoski ja Jarno Liski ovat koonneet teoksen Ylegate siitä, kuinka heidän käsityksensä mukaan Yleisradion journalismi on kriisiytynyt päätoimittaja Atte Jääskeläisen aikana.

Jos joku odottaa uusia paljastuksia pääministeri Juha Sipilän osuudesta, joutuu edelleen odottamaan. Ehkä mielenkiintoisinta antia ovatkin kirjan avaamat taustat, kuinka tähän kaikkeen on päädytty.

Myllykirjeistä Manuun

Vallanpitäjien vaikutusyritykset journalisteihin eivät ole mikään uusi ilmiö, toiminta oli aikoinaan paljon suorasukaisempaa. Legendaksi on jäänyt presidentti Urho Kekkosen tylytys Yleisradion johdolle saunassa, eduskuntavaalien jälkeisenä yönä 16.–17.3.1970.

”Olishan se pitänyt arvata. Taidatte olla pelkkiä paskahousuja ja tyhjätaskuja!”

Myllykirjeistään tunnettu Urkki ei suinkaan ollut ainoa. Jopa Mauno Koivisto lähetti suuttuneena paimenkirjeen Helsingin Sanomille – ja pyysi hävittämään sen yön yli nukuttuaan.

Lehden entinen toimittaja Harri Nykänen on paljastanut kirjassaan, kuinka Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen kielsi Nykästä lähestymästä demareiden pomomiehiä ja vaati kysymykset esitettävän esimerkiksi silloiselle pääministeri Kalevi Sorsalle vain hänen kauttaan. Tuntuuko tutulta?

Mutta puree se toimittajakin, Hesarin politiikan toimituksen iskuryhmä Aarno Loka Laitisen johdolla kirjoitti aikoinaan paljastuskirjan Tamminiemen pesänjakajat, jonka jälkeläisiä Ylegate on. Päivän Lehden katsauksen journalismin historian hyssyteltyihin lukuihin löydät tästä.

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen sai moitteet Julkisen sanan neuvostolta sekä täyslaidallisen entisiltä alaisiltaan.
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen sai moitteet Julkisen sanan neuvostolta sekä täyslaidallisen entisiltä alaisiltaan. (Kuva Yle)

Lautakasasta kaikki lähti

Yleisradion ja keskustapuolueen ongelmalliset suhteet lähtivät jo Matti Vanhasen lautakasakohusta vuonna 2009. Tuppeenhöylättyjä puita penkonut A-studion entinen toimituspäällikkö Ari Korvola on nykyisin entinen yleisradiolainen ja A-studio uudistettu.

Jupakasta alkoi kirjan mukaan entisen keskustanuoren päätoimittaja Atte Jääskeläisen vallan vahvistaminen, joka tapahtui käsi kädessä Yleisradion pitkän organisaatiomuutoksen kanssa.

Välissä oli keskustalaisen Nuorisosäätiön vaalirahakohua, joista jaettiin tuomioitakin. Vuonna 2013 toimittaja Juha Granath teki Ajankohtaiseen kakkoseen jutun pääministeri Juha Sipilän aikoinaan omistaneen Solitran vakavista työturvallisuuspuutteista. Sipilä loi Solitran avulla miljoonaomaisuutensa, kuten voit lukea tästä.

Sipilä vastasi blogissaan samalla viikolla antaen arvionsa suomalaisen journalismin kehittämisestä.

”Harkitsisin Yle-veron indeksikorotuksesta luopumista ainakin kolmen vuoden määräajaksi.”

Ajankohtainen kakkonen on lopetettu ja Juha Granath entinen yleisradiolainen.

Kansan vai kansanedustajien Yle?

Juha Sipilästä tuli pääministeri vuonna 2015, jolloin hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite uudistaa Ylen rahoitus. Vielä silloinkin tutkivat toimittajat väänsivät johdon kanssa jutusta, joka koski Sipilän vakuutuskuoria, joihin pääministeri oli siirtänyt varallisuuttaan.

Terrafame-kohu ja Sipilän lukemattomat ja painostavat sähköpostit ovat useimmille jo tuttuja. Lopputuloksena Atte Jääskeläinen sai päätoimittajana tiettävästi Suomen ensimmäisen langettavan tuomion JSN:ltä päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle.

Suomi putosi samalla vertailussa sananvapauden kärkipaikalta maailmassa. Yleisradion journalistista päätöksentekoprosessia koskeva arviointiraportti on tehty professori Olli Mäenpään toimesta. Mäenpään mukaan Yleisradion riippumattomuudesta pitäisi säätää laissa.

Ylellä on ylivertaiset resurssit tehdä tutkivaa ja merkityksellistä journalismia, ja – huolimatta Ylegaten esiin nostamista esimerkeistä – erittäin usein edelleen niin tekee. Suuntaus on kuitenkin kevytjournalismiin, jossa taustoittavien tutkimusten sijasta keskustellaan asioista studiossa.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, onko Yleisradio kansan vai kansanedustajien Yleisradio.

Jussi Eronen, Jarno Liski, Salla Vuorikoski: Ylegate
Jussi Eronen, Jarno Liski, Salla Vuorikoski: Ylegate (Barrikadi 2017)

Kommentoi Facebookissa