Suurmoskeijan takana on sata miljoonaa hämärää euroa – ja pienen piirin pyöritys

Neljä vuotta sitten valmistuneen Hazrat Sultan -moskeijan kokoista suurmoskeijaa kaavaillaan Helsinkiin.

Neljä vuotta sitten valmistuneen Hazret Sultan -moskeijan kokoista suurmoskeijaa kaavaillaan Helsinkiin. (Kuva Fotolia)

Helsingin Hanasaareen haaveillun moskeijan vauhdittamiseksi on nyt perustettu säätiö.

MOSKEIJA Tammikuussa 2015 Ilari Rantakari, Pia Jardi ja Abdessalam Jardi jättivät Helsingin kaupungille hakemuksen tonttivarauksesta suurmoskeijaa ja kulttuurikeskusta varten. Rakennushankkeen budjetti olisi 140 miljoonaa euroa. Se on hieman enemmän kuin kaatuneella Guggenheim-museolla. Kooltaan suurmoskeija olisi kaksi kertaa Helsingin tuomiokirkon kokoinen.

Rantakari on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Sambiasta ja Tansaniasta sekä Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry:n puheenjohtaja. Pia Jardi työskentelee Helsingin kaupungin palveluksessa ja kuuluu useisiin pieniin muslimiyhdistyksiin, joista monen toiminta on internetin perusteella olematonta. Hänen marokkolaistaustaisen miehensä työpaikka on Diakonissalaitoksella.

Julkisuuteen annettiinkin käsitys, kuinka suurmoskeijan valmistelussa mukana olisi koko muslimiyhteisön lisäksi Helsingin Diakonissalaitos sekä Fokus, jota rahoittaa myös kirkkohallitus – ja suuri joukko ihmisiä päätti jälleen erota kirkosta. Kirkko ei ole mukana moskeijahankkeessa.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki lupasi kaupungin etsivän ”identiteetille ja hyväksynnälle” tärkeälle suurmoskeijalle ”näkyvän ja arvokkaan paikan”. Suomessa on noin 70 000 islaminuskoista, joita palvelevat erilaiset rukoushuoneet. Vain Järvenpäässä on varta vasten moskeijaksi valmistunut rakennus.

Sadan miljoonan arvoitus

Vuoden kuluttua tonttihakemuksen jättämisestä punavihreän valtuustoryhmän Zahra Abdullan sekä Sirkku Angervon aloite suurmoskeijan kiirehtimisestä päätyi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Abdullan lailla somalitaustainen varavaltuutettu Mukhtar Abib ihmetteli kuitenkin hankkeen salailua muslimiyhteisöltä itseltään. Hanketta ei päätetty kiirehtiä, vaan se käsiteltäisiin normaalilla tavalla.

Suurmoskeijahankkeen vetäjät sanovat Bahrainin kokoavan 100 miljoonaa euroa ilman ehtoja moskeijahankkeeseen.
Suurmoskeijan vetäjät sanovat Bahrainin kokoavan hanketta varten 100 miljoonaa euroa ilman ehtoja. (Kuva Fotolia)

Suurmoskeijan rahoituksesta annettiin suurpiirteisiä lausuntoja. Rahoituskuviota kerrottiin koordinoivan sekä rahoittavan Bahrainin valtio, tukea antaisivat myös Arabiemiraatit, Saudi-Arabia sekä Qatar. Ilari Rantakari oli saanut kirjeenkin Bahrainin kuninkaalta.

Helsingin Sanomat tivasi Rantakarilta, mistä Bahrain keräisi yli sata miljoonaa euroa moskeijaan.

– Vastaus on, että en tiedä, Rantakari kakisteli.

Joulukuun 16. päivä 2016 Helsingin Scandic-hotellissa perustettiin Oasis Foundation -säätiö suurmoskeijan taustalle. Sitä ei pidä sekoittaa jo olemassa oleviin samannimisiin säätiöihin, esimerkiksi englantilaiseen uskontokuntia ja yhteiskuntaa yhdistämään pyrkivään säätiöön.

Suomalaisen säätiön hallituksessa ovat Ilari Rantakari, Abdessalam Jardi, Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer sekä Pia Aiyad.

Sallittu ainoastaan sunneille

Bahrain on rikas saarivaltio Persianlahdella, jossa sunnimuslimien eliitti on laittanut vankilaan shiiavähemmistöstä 3 000 poliittista vastustajaa. Ilari Rantakari on Suomi-Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Pia Jardi on sunnilaisen Suomen Muslimiliitto ry:n puheenjohtaja, säätiöön kuuluvat imaami Hajjar ja puheenjohtaja Omer ovat myös sunneja.

Bahrainin sunnimuslimit edustavat wahhabismia, sunni-islamin fundamentalistista suuntausta, kuten myös muslimit Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa, Qatarissa – ja Isis-järjestössä. Wahhabiitit tuomitsevat kaikki uudistukset ja haluavat islamilaiseen lakiin perustuvan valtion.

Helsingin suurmoskeijan rakennushankkeen budjetti olisi noin 140 miljoonaa euroa.
Helsingin suurmoskeijan rakennushankkeen budjetti olisi noin 140 miljoonaa euroa. (Kuva Fotolia)

Suurmoskeijan pelätäänkin tuovan Suomeen moskeijan imaamikoulutuksen kautta sunnilaisen salafijihadismin, jota terroristit edustavat.

Rahoituskytkökset epäilyttävät myös Suomessa olevia shiioja, jotka eivät ole millään tavalla hankkeessa mukana. Suurmoskeija ei tulisi näin olemaan suomalaista islamilaista yhdyskuntaa yhdistävä tekijä, vaan erottava, ja se todennäköisesti vahvistaisi myös vastakkainasettelua sekä ääriajattelua.

Aiheellinen kysymys on, miksi Bahrain ei ole aktiivinen esimerkiksi Lähi-idän pakolaisongelman auttamisessa, mutta lahjoittaisi kaukaiseen Suomeen sata miljoonaa euroa pyyteettömästi?

Näin kävi naapurissa

Ruotsin Göteborgissa otettiin käyttöön uusi Saudi-Arabian rahoittama moskeija vuonna 2011. Hankkeen vetäjät vakuuttivat, että rahoittajat eivät vaikuttaisi moskeijan toimintaan millään tavalla. Uudesta moskeijasta on kuitenkin tullut vanhoillisten sunnien tukikohta, jossa värvääjät houkuttelevat lähiöissä varttuvia nuoria ääriliikkeisiin.

Göteborgista on liittynyt Isisin riveihin noin 130 henkilöä, kaupunki on yksi vahvimmista Isisin värväyskohteista Euroopassa. Göteborgin tilanteesta kertoi aikaisemmin Päivän Lehden artikkeli Naapurissamme Ruotsissa riehuu väkivaltainen jengisota.

Somalitaustainen Mona Walter, joka kääntyi muslimista kristityksi, paljasti kaupungin toisessa Bellevue-moskeijassa jopa juhlitun WTC– ja Charlie Hebdo -terrori-iskuja. Moskeijan nuorisotyön johtaja sai syytteen ruotsalaisen taiteilijan Lars Vilksin murhan suunnittelusta. Ruotsin turvallisuuspoliisi raportoi moskeijassa vierailleen useita jihadia lietsoneita saarnaajia, joilla oli suora yhteys terrorijärjestöihin.

Suomalaiset hankkeen vetäjät ovat vakuuttaneet, että Bahrain ei vaikuttaisi moskeijan toimintaan. Jos hanke etenee, Suojelupoliisi tulee tekemään suurmoskeijasta turvallisuusselvityksen. Jo nyt sitä epäilyttää sekä epäselvä miljoonarahoitus ulkomailta, että valmistelevan ryhmän pieni piiri.

Kazakhstanin malliin?

Tällä hetkellä todennäköisimmäksi sijoituspaikaksi Helsingin suurmoskeijalle on kaavailtu Hanasaaren aluetta, kun siellä sijaitseva voimalaitos suljetaan 2020-luvun alkupuolella. Suurin osa pääkaupungin islamilaisista asuu idässä metroradan varrella. Moskeija vaatisi myös uuden kaavan alueelle.

Helsingin suurmoskeijan kanssa saman kokoinen Hazret Sultan -moskeija voi myös majoittaa 5 000–10 000 pyhiinvaeltajaa.
Helsingin suurmoskeijan kanssa saman kokoinen Hazret Sultan -moskeija voi myös majoittaa 5 000–10 000 pyhiinvaeltajaa. (Kuva Fotolia)

Göteborgin uusi moskeija on 2 000 neliömetrin suuruinen, Helsingin suurmoskeijan kooksi on Pia Jardi kertonut noin 3 000 neliötä. Mutta samalla tontilla toimisi myös noin 15 000 neliön suuruinen islamilainen kulttuuri- ja monitoimikeskus. Jardi kaavailee kokonaisuuteen kuuluvan liikunta-, sosiaali-, koulutus- sekä konferenssitiloja.

Hanke kuulostaa samanlaiselta kuin vuonna 2012 Kazakhstanin pääkaupunkiin Astanaan valmistunut suurmoskeija. Sunnilaisen Hazret Sultan -moskeijan kokonaispinta-ala on 17 700 neliötä, se on saman suuruinen kuin suunniteltu suurmoskeija. Myös sinne on sijoitettu muun muassa lukuhalleja sekä tiloja koulutusryhmille.

Hazret Sultan voi majoittaa Helsingin suurmoskeijan kokoisiin tiloihinsa lisäksi 5 000 pyhiinvaeltajaa ja pyhinä jopa 10 000 henkilöä. Sitä ei kukaan ole nyt Suomeen suunnitellulta suurmoskeijalta vielä edellyttänyt.

  • Lähteinä käytetty muun muassa Helsingin Sanomia, Yleisradiota, Kirkko ja kaupunkia sekä Valomerkkiä.

Kommentoi Facebookissa