Uudet tutkimukset – kaupunkibulevardit voivat lisätä riskiä sairastua dementiaan

Yleiskaavan pohjana olevassa havainnekuvassa talvinen kaupunkibulevardi on kuin tieteiselokuvasta.

Havainnekuvassa oleva talvinen kaupunkibulevardi on kuin tieteiselokuvasta, mutta todellisuus saattaa olla karu. (Kuva Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto)

Katukuilut keräävät saasteita, pakokaasu ja pienhiukkaset tappavat jopa varmemmin kuin liikenne.

KAUPUNKI Vielä 1980-luvulla suomalaisen luonnonmukaisen asumisen ihanne oli mökki maaseudulla, mikä parasta vielä järven rannalla, jossa pystyi elämään mahdollisimman omavaraisesti ja luonnon ehdoilla. Ympäristötietoisten suunnittelijoiden tekemiä ekokyliä rakennettiin eri puolella pohjoismaita. Suurkaupungit saasteineen sen sijaan olivat ongelma.

Vuonna 1989 australialaiset ympäristötieteilijät Peter Newman ja Jeffrey Kenworthy julkaisivat suurtutkimuksensa 32 suurkaupungin energiatehokkuudesta. Tutkimuksen tulos kiteytettynä oli, että laajoissa ja väljissä suurkaupungeissa kulutettiin enemmän polttoainetta liikenteessä kuin tiiviissä keskustakaupungissa.

Tulos liittyy kuitenkin maantieteelliseen välimatkaan ja sen päätteleminen ei olisi vaatinut välttämättä tiedemiestä, mutta tästä yksinkertaisesta johtopäätöksestä syntyi illuusio, että urbaani kaupunki olisi myös ekologinen kaupunki. Tuloksen ovat monet kansainväliset tutkijat jo kumonneet.

Mutta silti esimerkiksi Helsingin kaupungin yleiskaavaa viitoittavassa Visio 2050 -suunnitelmassa edelleen kerrotaan, kuinka ”kaupunkirakenteen tiivistäminen tukee ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostamista”. Ja silloin löysivät grynderit ja niin sanotut cityvihreät toisensa.

Väärin tutkittu

Reilu vuosi sitten Aalto-yliopiston Juudit Ottelin, Jukka Heinonen sekä Seppo Junnila selvittivät tutkimuksessaan, kuinka suuria ilmanpäästöjä uusien, vuosien 2003–2012 rakennettujen asuinalueiden ja rakennusten asukkaat aiheuttivat.

Tulos sai vihreiden johtohenkilöt hermostumaan, Osmo Soininvaara nimitti Helsingin Sanomissa tutkijoita ”moraalittomiksi”. Tutkimuksessa nimittäin selvisi, että vaikka kaupunkiasunnot olivat toki energiatehokkaita, kaikki muut päästöt lisääntyivät ihmisten käyttäytymisen johdosta. Kaikkein eniten ilmastopäästöjä aiheuttivat kaikkein tiiveimmin rakennettujen alueiden asukkaat.

Väljemmillä rivitalo- ja omakotialueilla asukkaat olivat kiinnostuneempia energiaa säästävistä keinoista kuten maalämmöstä ja aurinkopaneeleista. Kaiken kaikkiaan kyse ei ollut edes asumismuodosta vaan elämänasenteesta, ja sen johdosta keskusta-asujien hiilijalanjälki oli toistakymmentä prosenttia suurempi kuin muilla.

Ekologisesti mielekkäintä olisi, että ihmiset asuisivat entistä tyytyväisempinä ja onnellisempina sekä vähemmillä päästöillä – ihan siellä missä halusivatkin. Puutarhalähiöt olisivat oikeaa kestävää kehitystä.

Suomalaiset älähtivät, kun suurimmaksi syylliseksi pienhiukkasiin saatiin mökkisaunan puukiuas.
Suomalaiset älähtivät, kun aikoinaan suurimmaksi syylliseksi pienhiukkasiin saatiin mökkisaunan puukiuas. (Kuva Fotolia)

Pahoja pienhiukkasia

Tultaessa 2000-luvulle yhä useammat tutkimukset antoivat viitteitä siitä, että vuosia kestävä altistuminen hengitysilman pienhiukkasille edistää aivomuutoksia, jotka lisäävät riskiä sairastua dementiaan ja mahdollisesti myös aivohalvauksiin.

Näitä PM2,5-pienhiukkasia syntyy teollisuudessa, liikenteessä sekä puun polttamisessa – ja näin syylliseksi keksittiin ensin puulämmitteinen suomalainen sauna. Niitä ei ole kuitenkaan kovin paljoa urbaaneissa keskustoissa.

Suurempi syntipukki siellä onkin liikenne. Samoihin aikoihin Aalto-tutkimuksen kanssa ruotsalaistutkijat julkaisivat oman tutkimuksensa. Kaupunkilaisilla, joiden asuinkaduilla oli eniten pakokaasuja, oli peräti 40 prosenttia korkeampi riski sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuin niillä tutkituilla, joiden asuinkaduilla oli vähiten pakokaasuja.

Viime viikolla kanadalaistutkijat julkistivat lääketieteellisessä Lancet-julkaisussa vielä tuloksensa peräti 6,6 miljoonan asukkaan seurannasta Ontarion provinssissa. Alle 50 metrin päässä suuresta tiestä asuva sairastui dementiaan noin seitsemän prosenttia muualla asuvaa todennäköisemmin. Osatekijä saattaa olla myös melu.

Saasteiset kaupunkikuilut

Helsingissä uudet tutkimustulokset eivät olleet yllätyksiä. Helsingin seudun ympäristöpalveluissa tiedetään, että pienhiukkaset tappavat vuosittain 1 800 suomalaista, kun auto-onnettomuuksissa kuolee vain noin 300.

Helmikuussa 2016 HSY avasi pienhiukkasten supermittausaseman Mäkelänkadulle Vallilaan, koska sen katukuilussa on tavattu erityisen korkeita saastepitoisuuksia. Tietoja kerätään, jotta niitä analysoimalla voitaisiin vaikuttaa päätöksentekoon niin, että kaupunkilaisten elinympäristö paranisi.

Mäkelänkatu on tunnettu matelevista autojonoistaan sekä vähän väliä kulkemisen katkaisevista liikennevaloistaan. Kun liikenteen sujuva eteneminen estetään, pysähtelevät ja kiihdyttävät autot aiheuttavat entistä enemmän saasteita pienhiukkasina ja katupölyinä. HSY:n tietoja ei kuitenkaan huomioitu.

Helsingin kaupunginvaltuuston viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen mukaan pääkaupungin sisääntuloväylät aiotaan rakentaa kaupunkibulevardeiksi, joiden pientareille rakennettaisiin kerrostaloja. Pahimmista ilmansaasteista kärsivä Mäkelänkatu muistuttaa eniten suunniteltuja kaupunkibulevardeja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen mukaan bulevardit olisivatkin oikeassa elämässä saasteinen ja meluinen loukku, joissa tuskin kukaan viihtyisi. HSY vaatii vähintään kaupunkibulevardien ympäristövaikutusten tutkimista tarkemmin.

Sisääntuloväylät supistettuina aiheuttavat ruuhkaa ja entistä pahempia pienhiukkaspäästöjä.
Sisääntuloväylät supistettuina kaupunkibulevardeiksi aiheuttavat ruuhkaa ja entistä pahempia pienhiukkaspäästöjä. (Kuva Fotolia)

Vihreät on uusi kokoomus

Eniten poliittisista päättäjistä ovat katubulevardeista innostuneet vihreät, jotka tulevissa kunnallisvaaleissa aikovat kiilata kokoomuksen ohi Helsingin suurimmaksi puolueeksi. Kaupunkibulevardin rakentamiseksi uhrattu Keskuspuiston kaistale sai puolueessa aikaan sentään soraääniä, jotka eivät silti ole estäneet ekologisesti arveluttavien päätösten tekemistä.

Helsingin yleiskaavaa käsitellään seuraavan kerran hallinto-oikeudessa valtion valitusten johdosta. Kun entisten sisääntuloväylien – kuten Hämeenlinnanväylä – yli kulkisivat entistä useammin myös sekä jalankulkijat että pyöräilijät, erilaiset liikkumismuodot sekoittuisivat liikenteessä keskenään.

Sekä Ely-keskus että Liikennevirasto ovat valittaneet kaupunkibulevardien aiheuttavan siksi liikenteellisiä ongelmia sekä heikentävän liikenneturvallisuutta. Ja koska nykyisiä sisääntuloväyliä hallinnoi valtio, ei kaupunkibulevardeja voi rakentaa ilman keskinäistä yhteisymmärrystä.

Vihreät on Helsingin kaupunkisuunnittelussa valtaa pitävä voima. Helsinki on jo selvittämässä keskustan kävelyalueen massiivista laajentamista, autoilu saatetaan kieltää muun muassa Pohjoisesplanadilta. Keskustan halkovan merkittävän läpikulkuväylän katkaiseminen olisi raju ratkaisu, joka pahimmillaan tukkii liikenteellä puolestaan pikkukadut.

Kommentoi Facebookissa