Äidinkielen osaaminen tärkeä voimavara työelämässä

Kuva Unsplash

Äidinkielen osaaminen on taito, jota tarvitaan monessa elämän osa-alueessa. Yksi oleellinen osa-alue on työelämä, jossa edellytetään entistä enemmän pehmeitä taitoja. Sen takia äidinkielen opiskeluun kannattaa panostaa koko opintopolun ajan ja tarve korostuu etenkin lukiossa.

Sujuvat kieli- ja viestintätaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja sitä vaaditaan nykyään alalla kuin alalla. Pehmeät taidot korostuvat etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa pätevyyden lisäksi kaivataan kykyä ilmaista itseään.

Äidinkielen osaaminen on erinomainen kivijalka kommunikointitapojen kehittämiseen ja se auttaa myös muiden kielten osaamisessa. Lukiosta saa hyvät eväät äidinkielen kehittämiseen ja se on edelleen ainoa pakollinen kirjoitettava aine. Siihen kannattaa panostaa monipuolisesti, lue lisää täältä.

Miksi äidinkieltä kannattaa opiskella? 

Äidinkielen osaaminen antaa hyvät lähtökohdat tulevaan ja siihen kannattaa panostaa peruskoulusta ja lukiosta lähtien. Se ei ole ainoastaan kielioppia ja verbaalisen lahjakkuuden kehittämistä, vaan siihen sisältyy paljon yleistietoon liittyviä nyansseja. Äidinkielen ylioppilaskirjoituksia kutsutaankin usein yleistiedon ja kypsyyden mittariksi.

Hyvät äidinkielen taidot kantavat pitkälle monella elämän saralla. Yksi esimerkki löytyy työelämästä, jossa äidinkielen rautainen osaaminen hyödyttää jo ensimetreistä lähtien. Työnhakijalta edellytetään sujuvaa äidinkielen taiturointia ja osaamisen tasoa testataan jo rekrytointivaiheessa. Osaamista voidaan selvittää esimerkiksi erilaisilla testeillä ja todistuksilla.

Työntekijältä halutaan, että äidinkieltä osataan käyttää sekä kirjallisesti että suullisesti. Jos työhakemus vilisee esimerkiksi kirjoitusvirheitä tai asiat on ilmaistu epäselkeästi, voidaan hakemus jättää helposti sivuun.

Moni työntekijä huomaa usein äidinkielentaitojen rappeutumisen ja joutuu virallisissa raporteissaan kertaamaan tiettyjä kieliopin sääntöjä. Niitä voidaan tarvita esimerkiksi muistioissa, suunnitelmissa, esitelmissä, esitteissä ja kertomuksissa. Työelämässä kaivataan myös joustavuutta kielelliseen ilmaisuun: asia pitää osata ilmaista sekä virallisessa että epävirallisessa kontekstissa yleisö huomioon ottaen.

Hyvän kielitaidon hyötyjä 

Äidinkielen osaaminen auttaa myös vieraitten kielten oppimista. Vankka kielitaito on oivallinen valttikortti esimerkiksi työelämässä ja muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Se parantaa urakehitykseen liittyviä mahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälisissä kuvioissa. Monipuolinen kielitaito helpottaa työllistymistä ja antaa turvaa alati muuttuvassa työelämässä.

Monet yritykset haluavat kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita, koska se edistää yrityksen kannattavuutta. Heikko kielitaito voi olla esteenä tai hidasteena toiminnan laajentamiselle. Monesti työnantajat ovat joutuneet hylkäämään mainion työntekijäehdokkaan, jolla on erinomainen pätevyys, mutta riittämättömät kielitaidot.

Kielitaitojen kartuttaminen voi olla parhaimmillaan antoisaa ja hauskaa puuhaa. Siihen ei tarvitse suhtautua nihkeästi pakkopullaa syöden, vaan sillä voi saada uusia oivalluksia ja sisältöä elämäänsä. Monet ihmiset kaipaavat sopivia haasteita elämäänsä, jotka lisäävät merkityksellisyyden tunnetta. Äidinkielen terästäminen ja uuden kielen oppiminen voivat olla loistavia tapoja tätä varten.

Uteliaisuus toimineen yhtenä moottorina kielitaidon oppimiseen. Opiskeltavasta kielestä ja siihen liittyvästä kulttuurista on hyvä olla aidosti kiinnostunut, jotta sitä jaksaa opiskella. Lisäksi tavoitteet lisäävät motivaatiota pänttäämiseen. Opiskelijan kannattaa löytää itselleen sopivia tapoja opiskella. Niitä voivat olla esimerkiksi kirjan lukeminen, elokuvien katsominen tai juttelu kieltä osaavan henkilön kanssa.

Artikkeli on yhteistyökumppanimme tuottamaa sisältöä.

Kommentoi Facebookissa