KOLUMNI Joulukuussa 2017 käytiin eduskunnassa ankaraa kädenvääntöä vahvojen oluiden ja lonkeroiden myynnin vapauttamisesta kauppojen hyllyille. Tiukan äänestyksen jälkeen kansanedustajat päättivät äänin 98-94 sallia aiempaa väkevämpien alkoholituotteiden myynnin päivittäistavarakaupassa. Parlamentaarikot saivat luvan äänestää omatuntonsa mukaan. Kaikilla lainvalmisteluun osallistuneilla ei ollut puhdasta omatuntoa, ei kansanedustajilla, ei etujärjestöillä, ei kaupalla eikä alkoholiteollisuudella. Kaikkien näiden tahojen intressiin kuului tavalla tai toisella vapauttaa alkoholinmyyntiä omien etujensa turvaamiseksi.
Lainsäädäntövalta kuuluu perustuslain mukaan kansan valitsemalle eduskunnalle. Lainvalmistelun pitäisi olla avointa ja demokraattista. Alkoholilain uudistamisen taustojen tarkastelu kertoo päinvastaisesta. Kuukausi sitten Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat artikkelin Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä, jossa paljastettiin kuinka Panimoliitto, Päivittäistavarakauppa ja Sinebrychoff käyttivät some-viestintää painostuskeinona alkoholilain muuttamiseksi.
Lobbaus kohdistettiin kansanedustajiin, virkamiehiin ja mediaan onnistuneesti. Myyntityötä tehtiin miljoonilla, jotta miljoonia saataisiin Alkon tuotoista siirretyksi panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan kassaan. Alkoholilain sääntelyn vapauttaminen vuonna 2018 pienensikin monopoliliikkeen voittoja 6,6 miljoonaa euroa 46 miljoonaan euroon. Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen totesi julkisuudessa vuotta myöhemmin, että myynnin vapauttaminen johti myös alkoholikulutuksen kasvuun. Panimoliitto kertoi kansalaisille aiemmin toisenlaista tarinaa.
Myös Päivittäistavarakauppa ry vakuutti Taloustutkimuksella teettämällään tutkimuksella, ettei alkoholinkulutus nouse lain uudistuksen seurauksena. Kuluttajat saisivat lisäksi päivittäistavarakaupan mukaan oluensa ja lonkeronsa 40 prosenttia halvemmalla kuin aiemmin. Tänään oluet ja lonkerot maksavat lähes yhtä paljon marketeissa ja Alkossa. Tätä harhauttamiseen perustuvaa alennusmyyntikampanjaa levitti mediassa erityisesti kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen, päivittäistavarakauppaa harjoittavan HOK-Elannon edustajiston jäsen.
Alkoholilain valmistelussa oli mukana silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) erityisavustaja Riikka Pakarinen, joka siirtyikin kaikessa hiljaisuudessa vuoden 2019 alussa isopalkkaiseen palkkiovirkaan Panimoliiton toimitusjohtajaksi. Nyt hän on jälleen mukana poliittisessa päätöksenteossa valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) erityisavustajana. Aikaisemmin Panimoliiton johdossa ovat toimineet pääasiassa kokoomuslaiset poliitikot. Ei ole mikään ihme, että kokoomuslaiset kansanedustajat olivat lämpimästi kannattamassa panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan etuja lakiuudistuksen valmistelussa
Kuinka paljon kansanedustajien äänestyspäätöksiin tässä asiassa vaikutti se, että osa heistä istui luottamustoimissa päivittäistavarakaupassa. Sitä voisi kysyä, vaikka nykyisiltä ministereiltä Antti Kaikkoselta (kesk.) ja vanhempainvapaalla olevalta Li Anderssonilta (vas.). Tällaista maan tapaa tämä maa ei ansaitse. Keskinäisten etujen jakaminen kahden pallin järjestelmässä on piilokorruptiota.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Koronaepidemia vähensi alkoholinkulutusta – ravintolat suljettiin ja ulkomaanmatkailua rajoitettiin
Kommentoi Facebookissa