Alkoholilain vaikutukset ovat ennakoitua pienempiä – ”Merkittävin syy hinnoittelussa”

Alkoholinkulutus on vähentynyt vuosikymmenessä viidenneksellä, alkoholikuolemat kolmanneksella.

Alkoholinkulutus on vähentynyt vuosikymmenessä viidenneksellä, alkoholikuolemat kolmanneksella. (Kuva Fotolia)

Hintakilpailua ja mietojen juomien keskivahvuuden nousua on edelleen seurattava.

ALKOHOLILAKI Vuoden 2018 alussa voimaan tullut alkoholilaki ei ensimmäisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi alkoholin kulutukseen Suomessa. Kuitenkin pitkään jatkunut kulutuksen lasku pysähtyi ja kääntyi lievään nousuun huolimatta samanaikaisesta alkoholiveron korotuksesta.

– Merkittävin syy kulutuksen arvioitua pienemmälle muutokselle löytyy oletettavasti hinnoittelusta. Päivittäistavarakauppa ja Taloustutkimus ennakoivat nelosoluiden, siidereiden ja lonkeroiden hintojen laskevan noin 40 prosenttia. Myös THL arvioi, että näiden juomien tarjoushinnoittelu tekisi niistä hinnaltaan kilpailukykyisiä halvan keskioluen kanssa. Ainakin ensimmäisenä vuonna oltiin kaukana tästä, mikä oli kansanterveyden kannalta erinomaista, toteaa tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Lakimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ottamalla huomioon erilaisia kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kesän helteisyys, veronkorotukset, varastointi ja taloustilanne. Tällaisen mallittamisen tarjoaman arvion mukaan lakimuutoksen vaikutus vastaisi 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen, mutta arvio ei ollut tilastollisesti merkitsevä eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta.

Ennalta arvioitiin, että lakimuutos voisi lisätä alkoholikuolemia 150 henkilöllä vuodessa. Arvioidun suuruisia muutoksia alkoholikuolemien määrässä joko ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla seitsemänä vuonna.

Vuosina 2007–2017 alkoholinkulutus väheni viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus – alkoholiperäiset taudit, alkoholimyrkytys sekä päihtyneenä tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet – kolmanneksella. Kulutuksen vähenemisestä merkittävä osa eli 56 prosenttia selittyi mallituksen mukaan alkoholiverojen korotuksilla ja kaikkiaan 70 prosenttia erilaisilla hintaan ja talouteen liittyvillä tekijöillä.

Jos alkoholiin liittyvä kuolleisuus olisi pysynyt vuoden 2007 tasolla, kymmenvuotiskaudella 2008–2017 olisi nähty 5900 alkoholiin liittyvää kuolemaa enemmän. Luku kertoo alkoholihaittojen mittakaavasta ja kulutusmuutosten merkityksestä.  Hallituksen esityksessä uudeksi alkoholilaiksi lakia suunniteltiin arvioitavaksi kolmen vuoden päästä sen voimaantulosta.

– Kolmekin vuotta saattaa joskus olla lyhyt aika arviointiin: siidereitä ja lonkeroita alettiin myydä ruokakaupoissa vuonna 1995, ja silloin kulutuskäyttäytyminen muuttui viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Mallituksen teimme nyt, koska kysyntä lyhyen aikavälin muutosten väliarvioinnille on ollut suurta, Mäkelä toteaa.

Lopullisia johtopäätöksiä lain vaikutuksista voidaan tehdä vasta useamman vuoden kuluttua. Pidemmällä aikavälillä nähdään esimerkiksi, kiristyykö hintakilpailu tähän mennessä nähdystä ja mitä alkoholihaitoille käy. On myös tarpeen seurata, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu: vuoden 2018 aikana päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin.

Lue myös: Yli puolet suomalaisista haluaisi viinit ruokakauppoihin – väkevät alkoholijuomat Alkon yksinoikeutena

Kommentoi Facebookissa