TERVEYS Turun yliopiston johtamassa väestötutkimuksessa selvitettiin antibioottiresistenssin yleisyyteen kytkeytyviä tekijöitä. Antibioottien käytön lisäksi suurempaa resistenssikuormaa ennustivat ruokavalio, sukupuoli, asuinpaikka, tulotaso ja tietyt suolistobakteerit.
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat maailmanlaajuisesti yli miljoona kuolemaa vuodessa, ja määrä on nopeassa kasvussa. Suomessa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioitten on arvioitu selittävän yli 100 kuolemaa vuodessa.
Tuore tutkimus osoittaa, että korkea resistenssikuorma ennustaa kuolleisuusriskin suhteellista kohoamista yhtä hyvin kuin kohonnut verenpaine tai kakkostyypin diabetes. Suolistobakteereista löytyvien antibioottiresistenssigeenien määrä ennusti riskiä sairastua sepsikseen, kansanomaisemmin verenmyrkytykseen, tai menehtyä pitkän, lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen seurannan aikana.
Kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi yli 7 000 suomalaisen ulostenäytteet osana FINRISKI-väestötutkimusta. Tutkijat selvittivät antibioottiresistenssigeenien yleisyyttä selittäviä tekijöitä ja niiden yhteyksiä sepsikseen ja kuolleisuuteen 17 vuoden seurannassa.
– Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa jatkuvasti, ja laajat väestötutkimukset auttavat ymmärtämään paremmin väestörakenteen ja elintapojen merkitystä ongelman ratkaisemisessa, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Katariina Pärnänen.
Suurin yksittäinen resistenssigeenien määrää selittävä tekijä oli antibioottien käyttö, joka ennusti kohonnutta resistenssiä jopa vuosia eteenpäin. Tämän lisäksi ruokavalio ja monet muut tekijät voivat heijastua mikrobistokoostumukseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt suolistobakteerit liittyivät voimakkaasti resistenssikuormaan, erityisesti länsimaiseen ruokavalioon yhdistetyt bakteerit Escherichia coli ja Bacteroides. Vastaavasti terveydelle hyödyllisinä pidetyt bifidobakteerit ja kuiturikkaaseen ruokavalioon liitetty Prevotella yhdistyivät matalampaan resistenssikuormaan. Myös kuitupitoiset ruoka-aineet, kuten marjat, peruna ja ruisleipä, ennustivat matalampaa resistenssiä.
Ruoka voi myös kuljettaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita elimistöön; raa’at vihannekset, salaatti ja broileri, joissa on toisinaan runsaita määriä resistenttejä bakteereita, olivat yhteydessä korkeampaan resistenssikuormaan.
Ruokavalion lisäksi resistenssikuormaa selittivät sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli, asuinpaikka ja tulotaso. Naisilla oli järjestelmällisesti korkeampi resistenssikuorma kuin miehillä. Korkeampaan riskiin olivat yhteydessä myös eläminen suurissa kaupungeissa, tiheästi asutuilla alueilla ja korkean tulotason kotitalouksissa.
– Tulos on kiinnostava, sillä nämä korkeampaa resistenssikuormaa ennustavat tekijäthän on yleisesti kytketty parempaan terveydentilaan, Pärnänen selittää.
Tutkimuksen mukaan suuri resistenssikuorma oli yhteydessä 40 prosenttia korkeampaan kokonaiskuolleisuuden ja yli kaksinkertaiseen verenmyrkytyksen riskiin 17 vuoden seurannassa. Resistenssiin liittyvä kuolleisuusriski oli erityisen merkittävä hengitystieinfektioihin liittyvissä kuolemissa. Tutkimus ei osoita syy–seuraussuhdetta, mutta näyttää, että resistenssikuormaa voitaisiin käyttää terveydentilaa heijastelevana mittarina.
Väestötasolla antibioottien käytön vähentäminen on tehokkain tapa hillitä resistenssikuormaa, mutta tutkimustulokset viittaavat siihen, että jokainen voi omalta osaltaan hillitä resistenssin leviämistä ja vaikutuksia.
Lue myös: Puutiaisaivokuume lisääntyy Suomessa – vuosittain lähes 200 tapausta
Kommentoi Facebookissa