Apteekkiuudistusta odotellessa – sairastaminen tulee entistä kalliimmaksi

Kolumnistimme toteaa, että apteekkarit vastustavat viimeiseen asti itsehoitolääkkeiden myynnin sallimista muissa kauppaliikkeissä. (Kuvituskuva Fotolia)

Vierailevan kolumnistimme mielestä lääkemyyntijärjestelmä on uudistettava.

KOLUMNI Suomalainen lääkkeiden myyntijärjestelmä takaa apteekeille suuret voitot ja muhkeat ansiotulot apteekkareille. Vuonna 2022 kolme suurituloisinta apteekkaria olivat Elina Järvenpää Tuurista 1,59 miljoonan euron ansio- ja pääomatuloillaan, toisena Espoosta Pirjo-Riitta Ahokas 1,55 miljoonan tuloillaan ja kolmantena Karl Järnström Vantaalta 1,3 miljoonan euron vuosituloillaan. Hänen ansioistaan peräti yli puolet eli 0,70 miljoonaa euroa oli kevyemmin verotettuja pääomatuloja.

Kansainvälinen lääkkeiden hintavertailu kertoo lääkkeiden olevan puolestaan kuluttajille meillä kalliimpia kuin esimerkiksi Virossa. Petteri Orpon hallituksen toimet lääkkeiden arvonlisäkannan ja lääkekaton nostosta johtavat automaattisesti entistä hintavampiin lääkkeisiin. Jatkossa sairastaminen tulee entistä kalliimmaksi, jos lääkemyyntijärjestelmä ei uudisteta apteekkien verotusta uudistamalla ja kilpailua lisäämällä.

Meillä yksityiset apteekit vastaavat sairaaloiden ulkopuolisesta lääkemyynnistä ja apteekkia saa pitää ainoastaan viranomaisen myöntämällä apteekkiluvalla. Apteekkien välistä kilpailua rajoitetaan myös lääkkeen hinnalla, jolloin apteekki lisää lääkkeen tukkuhintaan valtakunnallisella lääketaksalla säännellyn katteen. Näin jokainen kuluttaja saa lääkkeen samalla hinnalla riippumatta siitä, mistä lääkkeen ostaa. Apteekkari saa puolestaan miljoonatulot niissä apteekeissa, joissa käy paljon asiakkaita.

Kilpailu -ja kuluttajavirasto julkaisi viime vuoden lopulla tutkimuksen Apteekeista ja verotuksesta. Tulokset olivat hämmentäviä. ”Tyypillisesti yrittäjien välinen kilpailu pienentäisi suurimpia voittoja kannustamalla uusia yrittäjiä markkinoille ja pakottaisi muitakin laskemaan hintoja”, sanoo tutkimus ja jatkaa ”sääntelystä aiheutuviin suuriin voittoihin voitaisiin puuttua verotuksella”.

Tutkimus paljastaa apteekkareiden mahdollisuuden muuttaa ansiotulojaan vähemmän verotetuiksi pääomatuloiksi. Apteekkareilla on nykyjärjestelmässä mahdollisuus perustaa apteekin yhteyteen osakeyhtiö, joka myy esimerkiksi vitamiineja, laastareita ja kosmetiikkaa. Näin apteekkari voi nostaa listaamattomasta yhtiöstä osinkoja.

Veronmaksajat selvittää, kuinka listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta on pääomatuloa 8 prosenttia osingon saajan omistaminen osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tästä pääomatulo-osingosta on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa, saadusta osingosta menee näin veroihin 7,5-8,5 prosenttia. Tätä niin sanottua huojennettua osinkoa voi saada vuodessa enintään 150 000 euroa.

Ei ole siis mikään ihme, että näitä yhtiöitä on viime vuosina perustettu kiivaaseen tahtiin apteekkien yhteyteen. Eikä sekään ole mikään uutinen, että apteekkarit vastustavat viimeiseen asti itsehoitolääkkeiden myynnin sallimista muissa kauppaliikkeissä. Keskittynyt kauppa Orpon hallituksen edesauttamana puolestaan haluaa itsehoitolääkkeet hyllyilleen. Suunnitelmat eivät kuitenkaan takaa näiden tuotteiden edullisuutta, koska kaupan keskusliikkeiden välillä ei kilpailu toimi.

Kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan pienemmällä lääketaksalla ja korkeammalla verotuksella voitaisiin pienentää valtiontalouden nettokustannuksia ja sitä kautta valtion velkaa. Orpon hallituksen ohjelman mukaan apteekkijärjestelmän uudistus toisi ainakin 30 miljoonan euron säästöt valtiontalouteen.

Jostain tuntemattomasta syystä hallitus ei kuitenkaan halua luopua listaamattomien yritysten verohelpotuksista, jota talousasiantuntijat pitävät suomalaisen verojärjestelmän suurimpana epäkohtana. Tämän epäoikeidenmukaisen veroedun poisto toisi satoja miljoonia valtion kassaan myös apteekkareilta.

Jos Orpon hallitus ei pysty uudistamaan koko apteekkijärjestelmää, niin suomalaiset pakotetaan ostamaan kalliita lääkeitä jatkossakin.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi.

  • EDIT 12.1.: Korjaus, osakeyhtiön kautta ei voi myydä itsehoitolääkkeitä

Lue myös: Hengitystieinfektioita on runsaasti liikkeellä – tutut torjuntakeinot pätevät

Kommentoi Facebookissa