AUTOT Audin sloganinaan käyttämä ”Teknistä etumatkaa” on rakentunut historian valossa kolmeen peruspilarin varaan. Ne ovat quattro-neliveto, alumiiniset korirakenteet ja aikanaan suoranaista dieselmoottorien vallankumousta edustaneet TDI-koneet. Ne ovat kuitenkin joutuneet päästöskandaalin jälkimainingeissa melkoisen huonoon valoon, vaikka Audi ei olekaan luopumassa dieseleistä vielä pitkään aikaan.
Rinkulamerkki muistelee tällä hetkellä mieluummin muita innovaatioitaan, ja niinpä Audin museossa Baijerin Ingolstadtissa on nyt avattu alumiinirakenteen historiaa luotaava näyttely. Kevytmateriaalia käytettiin jo ammoisina aikoina, mistä toimii esimerkkinä vuonna 1923 lanseerattu Audi Type K. Sitä vauhditti 3,6-litrainen moottori, jossa hyödynnettiin alumiinista valettua sylinterilohkoa.
Näyttelyn kohokohdat ovat kuitenkin paljon uudempaa perua. Niiden joukkoon lukeutuu esimerkiksi yksi Audin historian tunnetuimmista konsepteista, eli Avus Quattro -niminen superauto vuodelta 1991. Tuon vuoden Tokion autonäyttelyssä esitelty tutkielma painoi alumiinin ansiosta vain 1250 kiloa, ja korin valmistusmateriaali näkyi myös ulospäin kiillotetun alumiinipinnan ansiosta. Avus Quattroa vauhditti kuusilitrainen W12, jollainen tuotiin myöhemmin Audin A8-lippulaivan pellin alle.
Siitä irtosi 502 hevosvoimaa, jotka välitettiin quattro-nelivedon kautta kaikille neljälle pyörälle. Avus Quattron teho-painosuhde oli siis enemmän kuin kunnossa, ja auto pinkaisi nollasta sataan vain kolmessa sekunnissa. Huippunopeutta riitti 334 km/h:n verran, mutta valitettavasti auto ei tullut koskaan tuotantoon. Siinä käytettyä Audi Space Frame -rakennetta päästiin kuitenkin hyödyntämään Audin tulevien vuosien luksusmalleissa.
Audi V8:n manttelinperijäksi suunniteltu A8 lanseerattiin vuonna 1994 Mercedes S-luokan ja BMW 7-sarjan kilpailijaksi, mutta autosta annettiin esimakua jo vuotta aiemmin paljastetun ASF-konseptin avulla. Se oli käytännössä identtinen tuotantomallin kanssa, mutta kori jätettiin maalaamatta Avus Quattron tavoin alumiinikorin esittelemiseksi. ASF:ssä käytetyn korirakenteen saattaminen tuotantokuntoon vaati peräti 11 vuotta ja 40 patenttia, joten Audi satsasi kevytmateriaaliin tosissaan.
Panostukset eivät menneet hukkaan, koska alumiinikori oli peräti 40 prosenttia kevyempi kuin perinteinen teräskori. Alumiinirakenteesta olisi kuulemma saatu vielä 60 prosenttia kevyempikin, mutta Audi ei halunnut tehdä kompromisseja turvallisuuden suhteen. Alumiinikori oli paikoin lähes tuplasti vastaavaa teräsrakennetta paksumpi, mikä paransi turvallisuuttakin. Myös ASF on esillä näyttelyssä, ja sen vieressä komeilee huomattavasti pienempi alumiini-Audi.
Se on vuonna 1999 lanseerattu A2-pikkuauto, joka toi alumiinisen korirakenteen aivan uuteen koko- ja hintaluokkaan. A2:n kevyin versio painoi ainoastaan 895 kiloa, mutta auto oli varsin kallis perinteisempiin kilpailijoihinsa verrattuna. Korkea hinta ja erikoinen ulkomuoto tekivät tehtävänsä, ja niinpä A2 pudotettiin Audin mallistosta jo vuonna 2005 ilman suoraa seuraajaa.
Näyttelyn tuorein menopeli on puolestaan Audin R8-superauton ensimmäisen sukupolven versio vuodelta 2009. Museossa esillä oleva yksilö on näyttelykäyttöön tehty yksittäiskappale, jonka kori on jätetty maalaamatta muiden Ingolstadtin show-autojen tapaan. Nelivetoista R8:aa vauhdittaa 5,2-litrainen vapaasti hengittävä V10, jota hyödynnetään myös nykyisessä R8:ssa. Merkin pääkonttorin vieressä sijaitseva museo esittelee alumiini-Audeja maaliskuun alkuun saakka, joten aiheesta kiinnostuneiden kannattaa käydä paikalla vaikkapa talvilomareissun yhteydessä.
- Lähde Motor 1
Kommentoi Facebookissa