HISTORIA Raumalla huomenna käynnistyvillä Blue Sea Film Festivalilla saa Suomen ensi-iltansa lauantaina baskilais-islantilainen draamadokumentti. Filmi pohjaa historialliseen tapahtumaan, jossa Espanjasta saapuneita valaanpyytäjiä surmataan Islannin rannikolla.
Baskit, jotka asuvat Espanjan ja Ranskan rajalla Biskajan lahden rannalla, kehittivät aikoinaan ammattimaisen, eurooppalaisen valaanpyynnin. Vähitellen he laajensivat pyyntialuettaan ja 1600-luvun alussa matkasivat jo Islannin vesille.
Vuonna 1615 kolme jo kotimatkalleen valmistunutta valaanpyyntialusta joutui äkillisen syysmyrskyn kouriin ja haaksirikkoutui rantakallioihin.Veriseksi tragedia muuttui, kun islantilaiset talonpojat nimismiehensä Ari Magnússonin johdolla tappoivat kolmekymmentäyksi aluksista pelastautunutta baskia.
Kirjailija Tapio Koivukari tutustui aiheeseen alkujaan jo 25 vuotta sitten asuessaan Islannissa ja toteaa tapahtumaa pidettävän yhtenä Islannin historian suurimmista häpeäpilkuista.
– Luin siitä aikoinaan artikkelin ja ajattelin, että aiheesta olisi jonkun kirjoitettava kirja. Kesti aikansa, ennen kuin ymmärsin sen jonkun olevan minä, kertaa Tapio Koivukari Ariasman-romaaninsa syntyhistoriaa.
– Varmaan aihe oli mielessäni kymmenen vuotta tai enemmänkin ja halusin valottaa tapahtumaa molempien kulttuurien kannalta. Varsinainen tutkimustyö, arkistojen läpikäyminen – lähteistä suurin osa oli islanniksi – ja materiaalin keruu sekä Islannissa että Espanjassa, baskilaiseen kulttuuriin ja valaanpyyntiin perehtyminen, vei pitkän ajan.
Onnekkaasti aiheesta löytyi aikalaiskuvauksia, muiden muassa Jón Oppineen todennäköisesti talvella 1615–16 kirjoittama ”Tosi kertomus espanjalaisten miesten haaksirikosta ja surmasta” sekä itsensä nimismies Ari Magnússonin sukulaisen, pastori Jón Ólafssonin kronikka ”Espanjan riimat”.
Romaani Ariasman, kertomus valaanpyytäjistä ilmestyi Suomessa 2011 ja herätti huomiota paitsi synkeällä historiallisella aiheellaan myös tarkalla työnkuvauksellaan entisaikojen valaanpyynnistä. Ariasman oli myös ensimmäinen romaani, joka kuvaa koko tapahtumasarjaa.
Ariasman täytti tekijänsä toiveen tulla hyväksytyksi traagisesta aiheestaan huolimatta myös Islannissa ja Espanjassa. Islanniksi Ariasman ilmestyi heti seuraavana vuonna 2012 ja vastaanottoa kirjailija kuvailee lähinnä helpottuneeksi ”että vihdoinkin asia saadaan käsiteltyä”.
Reykjavikissa pidettiinkin vuonna 2015 sovintoseminaari, jossa eri kansallisuuksia edustavat tutkijat analysoivat tapahtumaa ja tilaisuuden lopuksi nykyinen nimismies kumosi edeltäjänsä 400 vuotta vanhan päätöksen, joten baskit eivät ole enää lainsuojattomia Islannissa.
Seminaarista Koivukarin Ariasman sai myös lisää tuulta purjeisiinsa ja siellä tilattiin hänen kirjastaan nuortenkirjaversiot sekä baskiksi että englanniksi. Tällä hetkellä Islannissa on tekeillä aiheesta myös monologinäytelmä, joten historiallinen häpeäpilkku on Islannissa onnistuttu mitä ilmeisimmin kääntämään taiteelliseksi voimavaraksi, joka pyrkii auttamaan ihmistä käsittelemään myös nykyhetken ristiriitoja.
Jo aiemmin Tapio Koivukari oli kirjoittanut Ariasmanin kertomasta tapahtumasta myös aikajanan ja artikkelin englanniksi, joka päätyi Baskimaan Donostian merimuseoon – sieltä sen puolestaan löysi baskilainen elokuvantekijä ja tuottaja Katixa De Silva Ruiz De Austri, joka otti yhteyttä kirjailija Koivukariin saadakseen lisää tietoa tapahtuneesta.
Käsikirjoittaja Aner Etxebarria Moral ryhtyi toimeen ja Baskavígin-elokuva – nimi tarkoittaa baskien surmaa – sai kirjallisen muotonsa. Tapio Koivukari sai osallistua käsikirjoitukseen sitä kommentoimalla ja on siihen hyvin tyytyväinen, samoin valmiiseen elokuvaan.
– Nuorten baskilaisten tekijöiden kunnianhimoinen dokumentti tarjoaa katsojalle kokonaiskuvan siitä, mitä tapahtui ja miksi, Koivukari kiittelee.
Elokuva on jo ehditty palkita tänä vuonna parhaana kerronnallisena dokumenttielokuvana Richmondin kansainvälisellä filmifestivaalilla.
Kommentoi Facebookissa