KOLUMNI Hyvän verojärjestelmän tavoitteita ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja tehokkuus. Kohta kaksikymmentä vuotta voimassa olleesta eriarvoistavasta kotitalousvähennyksestä on tullut hyvätuloisten ja perheellisten rahanarvoinen etu, joka on vähentänyt valtion verotuloja miljardeilla ja tekee tänä vuonna valtion kassaan yli 400 miljoonan euron aukon.
Vuonna 2002 pääministeri Paavo Lipponen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö puolustivat kotitalousvähennystä työllistämisvaikutuksilla ja harmaan talouden torjunnalla. Perusteluille ei ole löytynyt vuosien saatossa katetta, silti jyrkästi eriarvoistavan vähennyksen määrä on enimmillään tänä vuonna 2 400 euroa ja korvausaste on 50 prosenttia yritykseltä tai yrittäjältä ostettavasta työstä ja 20 prosenttia maksetusta palkasta.
Pikku hiljaa on lisätty myös vähennyksen piiriin kuuluvaa työtä. Tänä vuonna varakkaat voivat käyttää vähennystä kotona tapahtuvaan kotitalous- ja hoivatyöhön, asunnon ja vapaa- ajan mökin kunnossapito- ja perusparannustöihin ja esimerkiksi tietotekniikkapalveluihin.
Parisuhteessa elävä pariskunta voi enimmillään käyttää kesämökin remonttiin 4 800 euroa yhteiskunnan tukea maksamalla 200 euron omavastuun. Kotitalousvähennys ei ole nimestään huolimatta kotitalouksille kohdistuva vähennys, vaan sen suuruus riippuu perhemuodosta ja siitä on oikeudenmukaisuudesta kaukana. Miksi parisuhdearjessa elävien avun ja tuen tarve olisi kaksi kertaa suurempi kuin yhden aikuisen kotitalouksissa? Ja miksi suurempaa tukea maksetaan pareille, jossa on kaksi tulonsaajaa. Kaksi ihmistä ansaitsee useimmiten enemmän kuin yksi.
Osalta eläkkeensaajilta kotitalousvähennys jää käyttämättä, koska vähennys tehdään verosta. Pienistä eläkkeistä ei makseta veroa, joten vähennys jää saamatta. Ylimmissä tuloluokissa lähes puolet varakkaista ihmisistä käyttää kotitalousvähennystä hyväkseen, kun vastaavasti 1500 euroa tienaavien kohdalla vastaava luku oli seitsemän prosenttia. Yli 10 000 ihmiseltä jää kotitalousvähennys kokonaan saamatta ja heistä on eläkeläisiä suurin osa. Tämä tarkoittaa, että pienituloiset maksavat vähennykseen oikeuttavasta hoitopalvelusta muita enemmän.
Jos epäkohdat haluttaisiin korjata, voitaisiin vähennyksen suuruus sitoa käänteisesti tuloihin: mitä pienemmät tulot, sitä suuremmat vähennykset. Epäoikeudenmukaisuuden korjausehdotukset eivät ole kiinnostaneet kokoomusta. Sen sijaan Sipilän hallitus päätti joulukuussa lieventää eriarvoisuutta mitättömällä 30 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi Ruotsissa vain yli 65 täyttäneet eläkeläiset saavat vähentää täyden määrän hoivakustannuksista.
Kotitalousvähennyksellä on ollut vaikutusta harmaan talouden torjuntaan. Kuinka paljon, sitä kukaan ei tiedä. Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista on vain vähän tietoa. Verotuet nostavat palveluiden hintaa ja vääristävät kilpailua sekä kohtelee eri palvelualoilla olevia yrityksiä eri lailla. Työllisyyttä parannettaisiin tehokkaammin, jos vähennys kohdistuisi pieni- eikä suurituloisille. Yli 400 miljoonan euron vuosittainen lasku valtiontaloudelle on liian kova hinta epäoikeudenmukaisesta kotitalousvähennyksestä.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa