Euroopassa matkailu voi aiheuttaa tilapäisen verenluovutusesteen – kesällä kuukauden karenssi

Mukana on suomalaisten suosimia kesälomakohteita kuten Italia, Kreikka, Kroatia sekä alueita Ranskassa ja Itävallassa.

Mukana on suomalaisten suosimia kesälomakohteita kuten Italia, Kreikka, Kroatia sekä alueita Ranskassa ja Itävallassa. (Kuva SPR)

Verenluovuttajan kannattaa ottaa huomioon muutamia tärkeitä asioita kesällä.

VERENLUOVUTUS Kesällä on mukava ottaa rennosti ja tehdä samalla hyvää – lomalainen on erittäin tervetullut luovuttamaan verta potilaille, jotka tarvitsevat myös kesäkaudella verivalmisteita joka päivä. Ohessa muutama tärkeä vinkki kesäkaudelle.

Muista juoda riittävästi

Ennen verenluovutusta ja sen jälkeen kannattaa juoda runsaasti vettä tai mehua, erityisesti jos helteet hellivät. Nestevajaus voi kauniilla ilmalla syntyä huomaamatta. Kesällä luovuttamista suunnittelevan kannattaa kiinnittää huomiota omaan vointiinsa myös muuten – jos iho punoittaa kovasti auringossa olon jälkeen tai lomailija on saanut auringonpistoksen, tulee verenluovutuksen kanssa odottaa parempaa oloa pari päivää.

Tarkista matkustusrajoitukset!

Normaalisti EU-alueella matkailusta ei seuraa karenssia verenluovutukseen. Heinäkuun alusta marraskuun loppuun kuitenkin Länsi-Niilin virusalueilla Itä- ja Etelä-Euroopassa matkailusta tulee 28 vuorokauden luovutuseste paluupäivästä lukien. Mukana on suomalaisten suosimia kesälomakohteita kuten Italia, Kreikka, Kroatia sekä alueita Ranskassa ja Itävallassa. Tarkista siis aina ulkomailta palattuasi, voitko luovuttaa.

Punkit ja hyönteiset?

Punkkirokotteen ottaminen ei ole verenluovutuseste. Luovuttamaan voi siis tulla heti rokotteen ottamisen jälkeen, mikäli rokotuksesta ei tule komplikaatioita kuten kuumetta tai ihoreaktiota. Jos iholle on päässyt punkki ja pureman ympärille on kehittynyt rengasihottuma, ihottuman paranemisen tai siihen määrätyn lääkekuurin päättymisen jälkeen on odotettava yksi kuukausi ennen kuin voi luovuttaa verta.

Jos muu hyönteisen purema oireilee erityisen voimakkaasti tai on vaatinut erityistä hoitoa – joita ovat muun muassa kyypakkaus, antibioottikuuri ja kortisonitabletit – tulee odottaa, kunnes oireet ovat rauhoittuneet ja antibioottikuurin päättymisestä on kulunut kaksi viikkoa. Antihistamiinien tai paikallisesti annosteltavien allergialääkkeiden – voiteet, tipat, suihkeet ym. – käyttö ei ole este verenluovutukselle.

Kuka voi luovuttaa?

Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61 ja naiset 91 vuorokauden välein.

Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.

Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille.

Verenluovutusartikkeli ei ole Päivän Lehden toimituksellista aineistoa vaan Suomen Punaisen Ristin tuottamaa sisältöä

Lue myös: Tuhkarokko on Suomessa harvinainen – mutta osalta työikäisistäkin voi puuttua suoja

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita sekä laboratoriopalveluja. Huolehdimme veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Tarjoamme sairaaloille myös kantasolu- ja elinten siirtoja tukevia palveluita. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Vuosibudjettimme on noin 60,5 milj. euroa ja palveluksessamme on noin 500 henkilöä.

Kommentoi Facebookissa