TALOUSARVIO Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Valtion menot ovat talousarviossa 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia. Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja vuoden 2025 talousarviossa 67,2 miljardia.
Talousarvion 12,2 miljardin alijäämä rahoitetaan velalla. Valtionvelka nousee vuoden 2025 lopussa arviolta 181 miljardiin euroon vuoden 2024 lopun 169 miljardista eurosta.
Talousarvio on odotetusti saanut kritiikkiä eri tahoilta. Yrittäjät vaativat sote-järjestelmän uudistusta, OAJ arvostelee koulutuksen leikkauksia, Akava on pettynyt, ettei yritystukijärjestelmän uudistamisesta tehty olennaisia päätöksiä ja SAK:n mukaan hallitus jatkaa odotetusti aiemmin valitsemallaan leikkauslinjalla.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja monilta osin ongelmallisina.
– Ansiotulojen verotuksen progression jyrkentäminen entisestään, kotitalousvähennyksen raju leikkaus sekä eläkkeensaajien tuplaraippavero vievät kaikki verotusta väärään suuntaan.
Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset jyrkentävät palkkaverotuksen progressiota vuonna 2025. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus puolestaan kiristyy hieman, 0,1 prosenttiyksikköä. Hyväpalkkaisten verotus kiristyy sen sijaan selvästi. Suurimmillaan kiristys on 9000 euron kuukausituloilla 0,8 prosenttiyksikköä.
Progression jyrkentyminen aiheutuu veronkevennysten suuntaamisesta pienituloisille sekä toisaalta valtion tuloveroasteikon normaalien indeksitarkistusten perumisesta kahdessa ylimmässä tuloluokassa.
– Ansiotulojen verotuksen progressio on jo valmiiksi erityisen ankaraa Suomessa, eikä sitä pitäisi ainakaan entisestään jyrkentää, Lehtinen sanoo.
Budjettiriihen kummallisimpana veroratkaisuna Lehtinen pitää rajua leikkausta kotitalousvähennykseen. Suurin alennus on tulossa tavanomaisista kotitalous-, hoiva- ja hoitopalveluista saataviin vähennyksiin. Esimerkiksi 1000 euron hoivatyöstä saatu vähennys alenee 500 eurosta vain 200 euroon ensi vuonna.
– Hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksestä aiotaan leikata jopa yli puolet ensi vuonna. Tämä on kohtuutonta ja myös vastuutonta tilanteessa, jossa julkisten sote-palvelujen tuotanto ja rahoitus ovat kasvavan paineen alla. Kotitalousvähennyksen avulla hankitut palvelut ovat mahdollistaneet muun muassa monien ikääntyvien kansalaisten pärjäämisen pidempään kotona.
Eläkkeensaajien verotuksessa hallitus lisää entisestään jo nyt erityisen jyrkkää progressiota. Pelkkä takuueläke on jo valmiiksi kokonaan verovapaa, mutta työeläkkeiden verotus kiristyy nopeasti eläketason noustessa. Eläkeläisten raippavero eli eläketulon lisävero on jo ennestään ylimääräinen kiristys hyvää eläkettä saavien verotuksessa.
– Hallituksen lanseeraama uusi tuplaraippavero eli verotuksen lisäkiristys keskieläkettä suuremmilla eläketuloilla on täysin perusteeton, Lehtinen linjaa.
Budjettiriihen ongelmallisten veronkiristysten juurisyy on jo kevään kehysriihessä valittu uusi sopeutuslinja, jossa peräti puolet yhteensä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta toteutetaan verotusta kiristämällä. Vielä hallitusohjelmassa kuuden miljardin euron sopeutustoimet ankkuroitiin pelkästään menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, eikä verotusta kokonaisuutena kiristetty.
– Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta vielä hallitusohjelmassa vakuuteltiin. Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten hallituksen on syytä jatkossa palata alkuperäiselle linjalleen ja keskittyä sopeutuksessa menosäästöihin sekä rakenneuudistuksiin, katsoo Lehtinen.
Lue myös: Ministeriön verolinja odotetun ankea – ”Kotitalousvähennyksen raju leikkaus erityisen ongelmallista”
Kommentoi Facebookissa