HALLITUSOHJELMA Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei liiton mukaan ohjelmasta löydy.
Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän.
– Ratkaisu on toispuoleinen. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi olisi tarvittu ansiotulojen verotuksen tuntuva kevennys. Tätä ei ohjelmassa valitettavasti ole.
Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hallituksen nyt linjaama 200 miljoonan euron kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla.
– Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen.
Ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee hallitusohjelman linjauksilla entisestään. Kevennysten tiukka rajaaminen tulojen mukaan ei Lehtisen mukaan ole perusteltua.
– Työntekoa, osaamisen kartuttamista, tuottavuuden lisäämistä ja uralla etenemistä pitäisi kannustaa nykyistä paremmin kaikilla tulotasoilla. Nettoansioiden ostovoimastakin pitäisi huolehtia laajapohjaisesti. Tässä ohjelmassa mennään valitettavasti ansiotulojen verotuksessa toiseen suuntaan, katsoo Lehtinen.
Kotitalousvähennyksellä on jatkuvasti suuri merkitys harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Sen avulla on myös synnytetty työllistävä kotitalouspalvelujen toimiala Suomeen.
– Hallitusohjelman linjaus kotitalousvähennyksen leikkaamisesta on ristiriidassa harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen on perusteetonta ja selkeä pettymys tässä hallitusohjelmassa.
Veronkiristyksistä pääosa suunnataan nyt valmisteveroihin, mikä on Lehtisen mielestä oikea painotus. Esimerkiksi tupakan veronkorotuksilta voi välttyä käyttämällä vähemmän tätä terveydelle haitallista tuotetta.
Hallitusohjelman suurin veropoliittinen kysymysmerkki liittyy valmisteilla olevaan sote-uudistukseen. Jatkovalmistelun pohjaksi on valittu maakuntamalli, ja myös hallituspuolueiden yhteisenä tavoitteena olevaa maakuntaveroa aletaan valmistella.
– Uusien itsehallinnollisten maakuntatason verottajien lisääminen kaikkien nykyisten rinnalle uhkaisi kiristää ajan myötä kokonaisveroastetta. Sote-uudistuksen tärkeä tavoite pitää olla kustannuspaineiden purkaminen toimintaa kehittämällä ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä. Uusien maakunnallisten valtuustojen itsenäinen verotusoikeus ei edistäisi tavoitetta, katsoo Lehtinen.
Asuntolainojen korkovähennystä on leikattu useiden vaalikausien aikana, ja nyt uusi hallitus aikoo poistaa sen kokonaan. Asuntolainojen korkovähennyksen merkitys on juuri nyt poikkeuksellisen alhaisten korkojen takia rajallinen, mutta tilanne voi tulevaisuudessa muuttua.
– Korkovähennys on hyvä säilyttää työkalupakissa, vaikka siitä tässä vaiheessa luovuttaisiinkin. Jos korkotaso joskus tulevaisuudessa nousee merkittävästi, voi korkovähennykselle tulla uudestaan käyttöä, arvioi Lehtinen.
Pääomatulojen verotuksen ja yritysverotuksen ratkaisut ovat kokonaisuutena yllätyksettömiä. Verokantoja ei muuteta ja myös osinkoverotus säilyy entisellään.
– Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys on pääomatulojen verotuksessa ja yritysverotuksessa erityisen tärkeää. Hallitusohjelman maltillinen etenemistapa on siksi paikallaan ja vahvistaa luottamusta, Lehtinen päättää.
Kommentoi Facebookissa