JENGIYTYMINEN Tukholmassa noin joka kuudes nuori kuuluu jengiin, kun Helsingissä ja Turussa vastaava osuus on alle kymmenesosa. Nuoret, jotka olivat mukana jengeissä, tekivät muita todennäköisemmin omaisuusrikoksia, väkivaltarikoksia ja huumeiden myyntiä.
Selvityksestä kertoo yliopistotutkija Markus Kaakinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Tutkituissa ryhmissä oli mukana yli 9000 iältään 13-17 -vuotiasta nuorta Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.
Tukholmassa oli myös selvästi enemmän nuoria, joilla oli jengiin kuuluvia läheisiä ystäviä eli 16 prosenttia. Helsingissä luku oli 9 prosenttia ja Turussa 8 prosenttia. Jengiin kuuluvien nuorten osalta Tukholmasta erosivat myös kaikki muut tutkitut pohjoismaiset kaupungit.
Ainoa tutkittu pohjoismainen kaupunki, joka ei erottunut Tukholmasta oli toinen ruotsalaiskaupunki Gävle 12 prosentin lukemalla.
– Nuorilla on siis jengejä kaikissa tutkituissa pohjoismaisissa kaupungeissa. Tukholma on kuitenkin omassa luokassaan, sanoo Markus Kaakinen.
Jengiin kuuluminen oli todennäköisempää nuorilla, joilla on alempi itsekontrolli ja vanhempien kontrolli, korkeampi rikosaktiivisuus, rikollisuutta suosivat asenteet ja kaveripiiri. Sen sijaan huono-osaisuus oli vain heikosti yhteydessä jengiin kuulumiseen.
– Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei huono-osaisuudella olisi mitään tekemistä jengien muodostumisen kanssa. Etenkin kun katujengit syntyvät tyypillisesti huono-osaisimmilla alueilla, Kaakinen kertoo.
Jengeihin kuuluminen oli yleisintä kaupungeissa, joissa oli keskimäärin enemmän perheisiin liittyviä ongelmia, syrjintää sekä rikoksia tekeviä ikätovereita ja rikosmyönteisiä asenteita.
– Yleinen nuorten rikoksentorjunta vaikuttaisi olevan myös katujengirikollisuuden ennaltaehkäisyä. Nuorten jengit ovat pääasiassa rikosaktiivisia ja rikoskäyttäytymisestä kiinnostuneita yksilöitä ja kaveriporukoita koskeva ilmiö. Olennaista olisi kohdistaa ennaltaehkäisyä rikosaktiivisimpiin nuoriin ja nuorten ryhmiin.
Kaakisen vetämässä yhteispohjoismaisessa selvityksessä katujengeinä tutkittiin Eurogang-määritelmän mukaan sellaisia suhteellisen pysyviä nuorten rikoksia tekeviä, katuorientoituneita ryhmiä.
– Ne eivät ole sama asia kuin esimerkiksi Suomessa poliisin tunnistamat katujengit tai Ruotsin tunnetuimmat rikollisryhmät, jotka tekevät vakavampia rikoksia. Tutkitut ryhmät tekevät pääasiassa lieviä rikoksia, Kaakinen toteaa.
Lue myös: Alaikäiset pojat ryöstivät toisia nuoria – uhrit soittivat heti hätäkeskukseen
Kommentoi Facebookissa