JALKAPALLO Suomalaisen jalkapallon seurajoukkuebisneksessä on tehty uusi taloudellinen ennätys. HJK:n taustayhtiö HJK Oy teki viimeisimmällä tilikaudellaan hurjan taloudellisen tuloksen.
HJK Oy:n liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. Seuran bisneksen taloudellinen voitto oli 2,5 miljoonaa euroa.
Suomen jalkapallossa ennätyksellinen liikevaihto on pitkälti seurausta HJK:n pääsystä viime syksynä Eurooppa-liigaan. Urheilullisesta menestyksestään HJK sai Euroopan jalkapalloliitolta UEFA:lta tuloja reilut kuusi miljoonaa euroa.
Mutta lukujen taustalla on myös loistavasti hoidettua liiketoimintaa. Yhteistyökumppanuuksista HJK:lle tuli yli kahden miljoonan euron potti, pelaajamyynnit tuottivat noin miljoona euroa ja lipputulot tuottivat vähän yli miljoona euroa, joista yli puolet kertyivät europeleistä.
Bolt-areenan bisnestä pyörittävä HJK Oy:n kokonaan omistama Helsinki Stadion Management toi liikevaihtoa noin kaksi miljoonaa euroa. Helsinki Cup-turnauksesta tuottoa tuli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Vielä 2000-luvulla HJK Oy:n liikevaihto 1,5-2,5 miljoonan euron välillä. Vuonna 2009 HJK:n liikevaihto jäi 1,81 miljoonaan euroon.
HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti nosti 2010-luvulla HJK:n yritystoiminnan aivan uudelle tasolle. Menestyksen tekijänä olivat pelaajakaupat sekä UEFA:n bonusrahat.
Alkuun Riihilahden kykyjä epäiltiin, kun HJK notkahti urheilullisesti vähäksi aikaa menestysvuoden 2014 jälkeen. Talouspuolella hän on ollut kuitenkin koko ajan oikeilla raiteilla ja tehnyt todella kovaa jälkeä.
Vuoden 2014 Eurooppa-liigan paikka nosti HJK:n liikevaihdon 8,7 miljoonaan euroon. Sen jälkeen liikevaihto on ollut vuosittain yli neljä miljoonaa euroa pois luettuna koronavuosi 2020, jolloin liikevaihtoa kertyi 3,2 miljoonaa.
Suomessa on toisteltu mantraa, ettei kotimainen jalkapallobisnes ole järkevää bisnestä. Hjallis Harkimo esimerkiksi lopetti FC Jokereiden toiminnan 2004 valtavien taloustappioiden jälkeen, eikä pitänyt futisbisnesmenestystä realistisena.
HJK:n taloudellisia lukuja tarkastellessa moiset väitteet naurattavat. Harkimollakin olisi voinut olla resursseja vastaaviin taloudellisiin tuloksiin, mutta hän ei osannut vedellä oikeista naruista, kun ei jalkapallobisnestä ja sen lisämahdollisuuksia kunnolla tuntenut.
HJK:n esimerkki todistaa, etteivät Harkimon 1998 esittämät futisbisnesvisiot olleet epärealistisia. FC Jokereiden toimintamalli oli kuitenkin väärä ja itse bisneskin pahasti hakusessa.
Toki suomalaisen seurajoukkuejalkapallon toimintaympäristökin oli heikompi, mutta täysin sen piikkiin FC Jokereiden tarinan epäonnistumista ei voi laittaa. Harkimolta puuttui pitkäjänteisyyttä.
HJK:n hallinnoima Bolt-areena tuotti viime vuonna liikevaihtoa noin kaksi miljoonaa euroa. Harkimo rakennutti aikoinaan kyseisen stadionin, mutta luopui luomuksensa hallinnasta. Riihilahti ja HJK:n pitkäaikainen omistaja sekä hallituspomo Olli-Pekka Lyytikäinen kiittävät.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Myllypuron luisteluareenahanke yhä hengissä – Paavo Arhinmäki vastustaa
Kommentoi Facebookissa