RIKOSROMAANIT Dekkarit ovat edelleen erittäin suosittu kirjallisuudenlaji, eikä suosio osoita hiipumisen merkkejä. Vuoden 2017 käännetyn kaunokirjallisuuden Top 10 -listalla oli peräti yhdeksän dekkaria. Kotimaisen kaunokirjallisuuden Top 10 -listalla dekkareita oli kolme: Ilkka Remeksen Vapauden risti, Reijo Mäen Kakolan kalpea sekä Leena Lehtolaisen Viattomuuden loppu.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -listoilla ovat vielä tänäkin keväänä pysytelleet vuoden 2017 suosikit Dan Brownin Alku sekä Jo Nesbøn Jano. Lisäksi listalle ovat kivunneet muun muassa kevään dekkariuutuudet Clare Macinthoshin Minä näen sinut sekä A. J. Finnin Nainen ikkunassa.
Rikoskirjallisuus kiinnostaa sekä naisia että miehiä eri ikäluokissa. Kirjakauppaliiton viime vuonna TNS Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan jännityskirjallisuus on naisten yleisimmin seuraama kirjallisuuden laji. Kevään dekkarivalikoimassa on huomioitu myös nuoret lukijat: dekkareita kustannetaan enenevissä määrin myös lapsille ja nuorille.
Dekkariviikolla genreä laidasta laitaan
Kirjakauppaliitto nimesi viikon 24 Dekkariviikoksi viisi vuotta sitten. Viikko on saanut lukijat innostumaan ja kirjakauppoihin lomien lähestyessä.
– Dekkareita ostetaan läpi vuoden, mutta erityisen suosittuja ne ovat kesällä. Dekkari kuuluu kesään, omaan käyttöön rantapyyhkeellä, riippukeinukaveriksi, lahjaksi ja mökkiviemiseksikin. Kesällä rentoudutaan kirjan ääressä ja luetaan ne uutuuskirjat, jotka vuoden aikana ovat ajanpuutteen vuoksi jääneet lukematta, summaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Kirjakaupat huomioivat rikoskirjallisuuden pitkään jatkunutta menestystä Dekkariviikolla 11.–17.6.2018. Viikon aikana kirjakaupat tuovat myymälöissään esille sekä kevään uutuuksia että jo pokkareiksi ehtineitä suosikkeja. Kesälukemiston hankkimisen lisäksi monissa kirjakaupoissa voi viikon ajan osallistua Ratkaise rikos kirjakaupassa -kilpailuun, jossa palkintona on 500 euron matkalahjakortin.
Suosikkisarjoista uutuusosia
Kesän kynnyksellä myyntitiskeille on viimeisimmäksi ehättänyt monia lukijoiden fanittamien suosikkisarjojen uutuusosia.
Kotimaisista dekkarisankareista kirja kirjalta suosiotaan on kasvattanut Virpi Hämeen-Anttilan 20-luvun kuohuvaan aikakauteen sijoittuvat Karl Axel Björkin tutkimukset. Sarjan viides osa Tiergartenin teurastaja vie sankarinsa Berliiniin, jonka tunnelmassa voi jo aistia olevan idullaan pahuuden voimia.
Hämeen-Anttilan taito luoda uskottava historiallinen tausta tapahtumille, täsmällinen, mutta elävä kieli sekä päähenkilön älykkyyden karisma saavat aikaan lukunautinnon karmivista rikoksista huolimatta.
Televisiostakin on puolestaan tuttu ruotsalainen komisario Lars M. Johansson, jonka älyn terävyyttä ja moraalin lahjomattomuutta kriminologi-kirjailija Leif GW Persson peilaa kirjoissaan faktan ja fiktion liukuvalla pinnalla.
Vastikään Kari Kosken suomentamana ilmestynyt Vallanpitäjät-rikosromaani ilmestyi alun perin jo vuonna 1982 ja siinä keskusrikospoliisin päälliköksi edennyt Johansson saa siivottavakseen poliisi-instituution sisällä jylläävän oikeudet omiin käsiinsä ottavan poliisiryhmän.
Skandidekkareita lukuvinkiksi
Skandidekkarien kirjoittajien parhaimmistoa edustaa omaperäinen ja moneen kertaan kansainvälisiä palkintoja pokannut islantilainen Arnaldur Indriðason. Tänä vuonna ilmestynyt Seija Holopaisen suomentama Saksalainen talo -teos ajoittuu vuoteen 1941, jolloin Reykjavikissa on brittiläisiä ja amerikkalaisia miehitysjoukkoja.
Tapaus on islantilaisen rikospoliisi Flóventin ja amerikkalaisten miehitysjoukkojen sotapoliisin, kanadanislantilaisen Thorsonin varhaisin juttu. Kaksikko tulee seikkailemaan myös seuraavassa, elokuussa suomeksi ilmestyvässä Petsamo-dekkarissa.
Saksalainen talo -kirjassa Indriðason sekoittaa juoneen tapansa mukaisesti hyvin uskottavasti faktaa ja fiktiota, mikä luontuukin historiantutkijan ja toimittajan taustan omaavalta kirjailijalta hyvin. Indriðasonin ehdoton vahvuus on hänen poikkeuksellisen elävä ihmiskuvauksensa, jollaiseen harvemmin törmää rikoskirjallisuudessa. Jopa sivuhenkilöillä on oma tunnistettava persoonallisuutensa ja ymmärrettävä kytköksensä tapahtumien logiikkaan.
Nordic Noiria tanskalaiseen tapaan kirjoittava Jussi Adler-Olsen on puolestaan edennyt jo seitsemänteen osaan ratkaisemattomia rikoksia tutkivassa Osasto Q -sarjassaan. Katriina Huttusen suomennoksena juuri ilmestyneessä Selfiet-dekkarissa yksi sarjan keskeinen hahmo Rose on vajonnut koomaan ja hänen salamyhkäinen menneisyytensä nousee esille.
Tuimaa tuulta Brittein saarilta
Helsingin kirjamessuille lokakuussa saapuvan brittikirjailija Ann Cleevesin suositun Vera Stanhope -sarjan kuudes osa on Annukka Kolehmaisen suomentama Merilokki.
Ann Cleeves on palkittu brittikirjailija, joka sai viime vuonna CWA Diamond Daggerin, joka myönnetään merkittävistä saavutuksista rikoskirjallisuuden alalla.
Merilokki-tarinassa komisario Vera Stanhope saa vanhalta viholliseltaan, entiseltä rikostarkastajalta John Bracelta vinkin katoamistapauksen selvittelyyn ja tapaus pakottaa Veran käymään läpi omaa henkilöhistoriaansa.
Suomalaisillekin lukijoille Vera Stanhope henkilöityy vahvasti näyttelijä Brenda Blethyn tv-sarjoissa mieleenpainuvasti esittämään hahmoon. Yle on esittänyt sekä Vera Stanhope tutkii että Shetlanti-sarjoja, jotka perustuvat Ann Cleevesin romaanien henkilöihin. Osassa jaksoista myös juoni pohjautuu kirjoihin, osa on käsikirjoitettu suoraan televisiolle.
Humisevan harjun kanervikkoisten nummien maisemaa, samoin kuin vanhoja legendoja, sananparsia ja kirouksia taitavasti käyttää hyväkseen brittiläinen kirjailija Andrew Michael Hurley, jonka kirja Hylätty ranta valittiin Isossa-Britanniassa vuoden 2015 parhaaksi esikoisteokseksi ja myös vuoden parhaaksi romaaniksi.
Uudessa romaanissa Paholaisen päivä, jonka esikoisen tapaan on suomentanut Jaakko Kankaanpää, vanhat tarinat sulautuvat todellisuuteen maagisen kerronnan myötä tavalla, joka saa lukijan ihon kananlihalle aurinkovarjon katveessakin.
Kommentoi Facebookissa