TURVALLISUUS Identiteettivarkaus on ollut omana itsenäisenä rikoksena voimassa syksystä 2015 alkaen. Kriminalisoinnistaan lähtien identiteettivarkaudet ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi Hämeen poliisin tietoon tuli 169 identiteettivarkautta vuonna 2016 ja 471 identiteettivarkautta vuonna 2017.
Alkuvuoden perustella kuluvana vuonna määrän ennustetaan edelleenkin kasvavan. Mistä identiteettivarkaudessa on kyse, ja miksi näiden rikosten määrä on kasvussa?
Rikoslain 38 luvun 9 a pykälän mukaan identiteettivarkaudesta tuomitaan se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa. Kyse on asianomistajarikoksesta, josta voidaan tuomita sakkoa. Poliisi tutkii tekoa vain, jos asianomistaja esittää asiassa rangaistusvaatimuksen. Teon tunnusmerkistöön kuuluu lisäksi, että teon on pitänyt aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai muuta vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.
Taloudellista vahinkoa voi syntyä esimerkiksi tilanteen korjaamisesta aiheutuneista selvittelykuluista. Vähäistä suurempi haitta on kyseessä esimerkiksi silloin, kun asian selvittäminen ja oikaiseminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi, kun toisen henkilötiedoilla luvattomasti tehty nettitilaus joudutaan poistamaan tai valeprofiili joudutaan poistamaan joltain nettisivustolta.
Omana itsenäisenä rikoksena identiteettivarkaus on nuori. Aikaisemmin identiteettivarkauksia on tutkittu muun muassa kunnianloukkauksina ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisinä. Tyypillisesti identiteettivarkauksia tutkitaan osana petosrikosta, jossa se sisältyy petosrikoksen tunnusmerkistöön osana erehdyttämistoimea. Tällöinkin rikoksentekijä voidaan tuomita sekä petoksesta että identiteettivarkaudesta.
Identiteettivarkaudelle on luonteenomaista, että rikoksentekijä saa uhrin henkilötiedot tai pankkitunnukset haltuunsa ja tekee niillä esimerkiksi oikeudettomia tavarantilauksia. Usein rikoksentekijöinä on pienehkö joukko taparikollisia. Rikoksentekijä saattaa myös esiintyä toisena muulla tavoin kolmannelle taholle, kuten esimerkiksi kirjoittelemalla toisen nimissä artikkeleita tai kannanottoja sosiaalisessa mediassa.
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa paras tapa ennaltaehkäistä laittomuuksia on huolehtia omista henkilötiedoistaan siten, ettei niitä joudu ulkopuolisten haltuun sekä huolehtia omien tietoteknisten laitteidensa tietoturvasta. Poliisi kehottaa esimerkiksi poistamaan henkilötiedot papereista, jotka toimitetaan jätepaperikeräykseen.
Kommentoi Facebookissa