ILMAKUVAUKSET Maanmittauslaitos on julkaissut vuoden 2025 aikana tuotetut ilmakuvat ja laserkeilausaineistot avoimesti kaikkien saataville. Kuvausaineistosta yhteiskunta saa vuosittaiset 18 miljoonan euron hyödyt muun muassa maa- ja metsätalouteen sekä puolustustoiminnan suunnitteluun.
Maanmittauslaitos ilmakuvasi kolmasosan ja laserkeilasi kuudesosan Suomesta vuoden 2025 aikana. Tuoreet aineistot on nyt julkaistu Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa, missä ne täydentävät avoimesti ja maksuttomasti saatavilla olevan koko maan aineiston.
Ilmakuvaus tuottaa digitaalista valokuvaa ja laserkeilaus pistepilven, jonka avulla Maanmittauslaitoksen asiantuntijat laativat kolmiulotteisen mallin esimerkiksi maanpinnan muodoista, puustosta ja rakennuksista.
– Aineiston hankkimiseen toi haasteita esimerkiksi satelliittipaikannuksen häirintä, joka vaikuttaa ilmakuvauslentoihin. Häirinnän vuoksi osa aineistosta jouduttiin keräämään lentämällä normaalia matalammalla, kertoo peruspaikkatiedoista ja paikannuksesta vastaava johtaja Heli Laaksonen.
Matalampi lentokorkeus auttaa välttämään satelliittipaikannuksen häirintää, mutta se aiheuttaa Maanmittauslaitoksen asiantuntijoille normaalia enemmän työtä.
– Matalalla lentäminen vaatii enemmän lentämistä eli alueen kuvaaminen on hitaampaa. Lisäksi Maanmittauslaitoksen asiantuntijat joutuvat tekemään tavallista enemmän aineiston jälkikäsittelytyötä, kun paikannustietoja ei ole normaalisti saatavilla, Laaksonen sanoo.
Vuonna 2025 ilmakuvattiin muun muassa Rovaniemen, Porin ja Lahden alueet sekä laserkeilattiin Seinäjoki, Kittilä ja edellisenä vuonna satelliittipaikannuksen häirinnän vuoksi laserkeilaamatta jäänyt Kouvolan alue.
Useat viranomaiset hyödyntävät ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoa. Maanmittauslaitos vastaa aineiston hankkimisesta ja päivittää sen avulla maastotietokantaa, joka on Suomen karttojen ja karttapalveluiden pohjana.
Kansallinen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelma jatkuu vuoden 2026 alusta entistä useamman organisaation yhteistyönä. Nykyisten kumppaneiden Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja Puolustusvoimien lisäksi tulevassa ohjelmassa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Väylävirasto.
Aineiston hankinnasta aiheutuvat noin 4 miljoonan euron vuosikulut jaetaan kumppaniorganisaatioiden kesken. Ohjelman rahallisten hyötyjen arvioidaan olevan runsaat 18 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaan osallistuville organisaatioille. Niiden lisäksi aineistoja hyödyntävät lukuisat muut tahot.
Kommentoi Facebookissa