PETOKSET Vuonna 2025 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 1 033 tietoverkkoavusteista petosta, joissa rikolliset saivat rikoshyötyä yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa.
− Suurin osa tietoverkkoavusteisista petoksista oli viime vuonna niin sanottuja tietojenkalasteluja, joiden osuus oli 63 prosenttia. Myös rikoshyöty oli tässä tekotavassa suurin, eli noin 3,7 miljoonaa euroa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinosen mukaan tietojenkalastelussa rikolliset yrittävät eri tavoin saada urkittua uhrilta arkaluonteisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia, pankki- tai luottokorttitietoja, mobiilivarmenteen tai käyttäjätunnuksen johonkin palveluun tai vain henkilötietoja.
Tietojenkalastelussa on monia eri tekomuotoja, joista yleisimmät ovat puhelinsoitot, sähköpostit ja tekstiviestit. Kaikkein tärkein muistisääntö petosten ennalta ehkäisemisessä on, että näitä edellä mainittuja tietoja ei pidä luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle.
Toiseksi yleisin tekomuoto olivat rakkauspetokset, joiden osuus oli 15 prosenttia. Kolmanneksi yleisimpiä olivat sijoituspetokset, joiden osuus oli 10 prosenttia.
– Rakkauspetoksissa uhrit menettivät viime vuonna rikollisille noin 1,8 miljoonaa euroa, ja sijoituspetoksissa noin 1,3 miljoonaa euroa. Muissa tietoverkkoavusteisissa petoksissa, joissa tekotapa ei ollut luokiteltavissa edellä mainittuihin, rikosvahinko oli noin 0,5 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajapetoksissa noin 0,4 miljoonaa euroa, Leinonen kertoo.
Lue myös: Tuntematon mies oli anteliaalla päällä – pankkitilille tuli lähes 26 000 euroa
Kommentoi Facebookissa