JÄÄKIEKKO Tampereella ja Riiassa pelattu sunnuntaina päättynyt jääkiekon MM-turnaus on lytätty Suomen mediassa ”epäonnistuneena tapahtumana” Tampereen pelien osalta. Mitä kisojen taloudelliseen tuottoon tulee, ovat väitteet täysin perusteettomia.
Viime vuonna Tampereella ja Helsingissä pelatut MM-kisat toivat Jääkiekkoliitolle 13,9 miljoonan euron voiton. Nyt voittoa tulee Suomeen vähemmän, koska kisoja pelattiin Helsingin sijasta Riiassa, mutta hyvinkin todennäköisesti kisat tuottivat voittoa miljoonien eurojen edestä.
Vuoden 2012 MM-kisoihin myytiin Tampereelle 279 000 lippua. Tänä vuonna lippuja myytiin kisojen pääsihteerin Heikki Hietasen mukaan Tampereelle 275 000.
Mediassa lippuhintoja on moitittu kalliiksi. Hinnat olivat kieltämättä kovia.
Mutta jääkiekkobisnes on kaupallinen tuote ja markkinataloudessa mennään markkinoiden ehdoilla. Kysyntää lipuille oli paljon, kun lähes kaikki Suomen ottelut myytiin loppuun ja välieräotteluun sekä pronssiotteluun latvialaiset halusivat ostaa kalliita lippuja.
Suomen peleissä saattoi olla vaatimaton tunnelma, mutta paikan päällä oli kuitenkin paljon maksavia asiakkaita. Yritykset katsoivat, että niiden etua palvelisi asiakkaiden ja yhteistyökumppanien viihdyttäminen jääkiekon MM-kisaottelussa.
On itse asiassa merkittävä saavutus, että toisena perättäisenä vuotena samalla areenalla MM-kisoissa päästiin lähes samaan katsojamäärään moisilla lippuhinnoilla. Se kertoo faktasta, että jääkiekon MM-kisat on Suomessa urheilutuotteena suorastaan giganttisessa asemassa.
Suomalainen media on hehkutellut paljon jääkiekon emämaan Kanadan jääkiekkokulttuuria nuorten MM-kisoissa. Niissä on kuulemma ”jotain taikaa”.
Fakta kuitenkin on, että viime elokuussa Edmontonissa järjestetyissä nuorten MM-kisoissa oli katsojakatoa, kuten oli muutamaa vuotta aiemmin Torontossa ja Montrealissa, kun ne järjestivät kahdet MM-kisat lyhyen ajan sisään 2015 ja 2017. Lippuhinnat olivat liian suuret.
Ruotsi järjesti kahdet miesten MM-kisat Suomen kanssa 2012 ja 2013. Suomessa molemmat kisat tuottivat voittoa, mutta Ruotsissa oli katsojakatoa ja Ruotsin jääkiekkoliitto ajautuikin tuplakisojensa takia pahoihin talousvaikeuksiin.
Jääkiekkoliiton suhteen mediassa on havaittavissa suorastaan kilpailua, kuka mollaa sitä eniten. Mollausjutuilla kerätään myös hyvin klikkejä.
Jääkiekkoliiton annetaan ymmärtää olevan ahneuden ilmentymä. Olisi silti hyvä muistaa, että Jääkiekkoliitto onnistui MM-kisaprojekteissaan 2022 ja 2023 taloudellisesti erittäin hyvin ja tuottoja käytetään lasten sekä nuorten jääkiekkoharrastusten tukemiseen.
Teksti Otto Palojärvi
Kommentoi Facebookissa