TERVEYS Jo joka kymmenes 10–12-vuotias poika käyttää ADHD-lääkkeitä. Alueelliset erot ovat merkittäviä, ja Itä-Suomessa käytön yleisyys lähestyy jo viidennestä ikäryhmän pojista. Alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden poikien väliset erot lääkkeiden käytössä ovat selkeitä eri puolilla maata.
Lasten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
– Pojilla ADHD:n diagnosointi ja ADHD-lääkehoidon aloitus painottuvat selkeästi alakouluikään, kertoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
ADHD-lääkkeitä käytti jo useampi kuin joka kymmenes kaikista Suomen 10–12-vuotiaista pojista vuonna 2023. Osuus on lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna. Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että ADHD:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.
Useimmilla hyvinvointialueilla yli 10 prosenttia 10–12-vuotiaista pojista käyttää ADHD-lääkkeitä. Käyttö on yleisintä Itä-Suomessa ja Lapissa, jossa liikutaan yli 15 prosentin lukemissa. Itä-Suomessa lähestytään jo 20 prosenttia.
– Itä-Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on näillä esiteinipojilla niin yleistä, että yhtä suuria esiintyvyyslukuja ei juurikaan ole tiedossamme muualla kuin Islannissa, sanoo Vuori.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maailmalla ja Suomessakin loppuvuodesta syntyneet pojat saavat ADHD-diagnoosin ja käyttävät ADHD-lääkkeitä todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet.
ADHD-lääkkeitä käytti 10–12-vuotiaiden poikien ikäryhmässä vuonna 2023 tammi–huhtikuussa syntyneistä 10,3 prosenttia, touko–elokuussa syntyneistä 11,6 prosenttia ja syys–joulukuussa syntyneistä 13,5 prosenttia. Loppuvuodesta syntyneillä osuus on siis vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.
– Syntymäkuukauden yhteys ADHD-lääkkeiden käyttöön ei näytä heikentyneen ainakaan alakouluikäisillä pojilla. Kuvailimme ilmiötä nyt ensimmäistä kertaa alustavasti alue-erojen näkökulmasta. Alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden poikien väliset erot ADHD-lääkkeiden käytössä näkyvät eri puolilla maata, sanoo Vuori.
Itä-Suomessa loppuvuodesta syntyneistä 10–12-vuotiaista pojista jo yli 20 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä. Monilla muillakin alueilla käyttö on tässä ikäryhmässä huomattavan yleistä. Poikien ADHD-lääkkeiden käytön kohdalla puhutaan jo luvuista, jotka ylittävät Suomessa monin paikoin selvästi tutkimuksissa esillä olleet arviot ADHD:n esiintyvyydestä.
– On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein ADHD-lääkkeistä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää muodostaa tarkempi kokonaiskuva lasten ADHD-oireiden hoidon toteutumisesta eri puolilla maata, pohtii Vuori.
Tutkijat arvioivat, että ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkehoidon yleistyminen ovat monien tekijöiden summa. Taustalla on muutoksia kliinisissä käytännöissä ja esimerkiksi ADHD:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet. Käypä hoito -suosituksessa on myös tapahtunut merkittävä muutos, joka on ohjannut vuodesta 2019 alkaen lasten ADHD:n diagnostiikan ja hoidon perusterveydenhuoltoon.
Asiantuntijat ovat pohtineet myös lasten kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneiden muutosten, digitalisaation ja älypuhelinten yleistymistä ilmiön taustalla.
– Toisaalta tyttöjen ADHD on oma tärkeä aiheensa, jota on syytä tarkastella erikseen. ADHD-lääkkeiden käyttö on selkeästi yleistynyt myös tytöillä viime vuosina, toteaa Vuori.
Lue myös: Nuoret ovat avoimia ja ymmärtäviä – enemmistö hyväksyy Suvivirren osaksi koulujen kevätjuhlia
Kommentoi Facebookissa