Jopa 70 prosenttia silminnäkijähavainnoista on vääriä – pahin seuraus kuolemantuomio

Tunnistustarkkuus huononee 50 metrin jälkeen, mutta tarkkoja raja-arvoja ei ole vielä määritetty.

Tunnistustarkkuus huononee 50 metrin jälkeen, mutta tarkkoja raja-arvoja ei ole vielä määritetty. (Kuva Heureka)

Suomalaistutkimus haluaa määrittää luotettavan tunnistuksen rajat.

TIEDE Silminnäkijähavainnot ovat usein epäluotettavia, mutta niillä on edelleen merkittävä rooli rikosten ratkaisemisessa. Lukuisia syyttömiä tuomitaan joka vuosi väärien silminnäkijätunnistusten perusteella.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa väärät tunnistukset ovat johtaneet pahimmillaan jopa kuolemantuomioihin. Vaikka silminnäkijähavainnot ovat usein muistinvaraisia eikä niiden luotettavuutta ole voinut määrittää tieteellisesti, niillä on edelleen merkittävä rooli oikeusprosesseissa ympäri maailman. Myös Suomessa silminnäkijähavainnot ratkaisevat vuosittain useita rikoksia.

Modernien DNA-analyysien kehittyminen on paljastanut, että valtaosa vääristä tuomioista perustuu ainakin osittain silminnäkijöiden tekemiin virheellisiin tunnistuksiin. Esimerkiksi vuonna 1992 perustetun Innocence Projectin avulla 349 ihmistä on tähän mennessä vapautettu syytteestä Yhdysvalloissa uusien DNA-tutkimusmenetelmien ansiosta. Vapautetuista 247 henkilön kohdalla – 71 prosenttia – väärä tuomio perustui ainakin osittain silminnäkijän tekemään virheelliseen tunnistukseen.

Nyt suomalainen tutkijaryhmä haluaa korjata epäkohdan ja selvittää luotettavan silminnäkijätunnistuksen rajat, joihin voitaisiin jatkossa nojata oikeusprosesseissa ympäri maailman. Havainnoinnin tarkkuutta eri etäisyyksiltä tutkitaan heinäkuun ajan Silminnäkijä-radalla Heurekan tiedepuisto Galileissa, jossa kaikki tiedekeskuskävijät saavat osallistua tutkimuksen tekemiseen.

Åbo Akademin tutkija Thomas Nyman toteaa, että Heurekassa tehtävä silminnäkijätutkimus on äärimmäisen tärkeää, sillä vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin tehty.

– Jo aiempien tulosten perusteella tiedetään, että tunnistustarkkuus huononee 50 metrin jälkeen, mutta tarkkoja raja-arvoja ei ole vielä määritetty. Heurekassa havainnoinnin testirata on yli sata metriä. Tiedekeskuksesta tavoitamme hyvin myös lapset, joiden tekemät tunnistukset ovat meille erityisen arvokkaita.

Heurekan kävijöillä on mahdollista osallistua tutkimuksen tekemiseen eläytymällä silminnnäkijän rooliin heinäkuun ajan. Testissä kävijät pääsevät kokeilemaan omaa havainnointikykyään tunnistamalla ja analysoimalla koehenkilöitä livetilanteessa eri etäisyyksiltä. Testissä tehdään samankaltainen digitaalinen kuvantunnistus, mitä poliisi käyttää epäiltyjen tunnistamisessa.

Silminnäkijä on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Åbo Akademin tutkimusta, jossa pyritään selvittämään luotettavan silminnäkijätunnistuksen maksimietäisyys. Aiemmin sama tutkimusryhmä on perehtynyt siihen, millaisissa valaistusolosuhteissa luotettava silminnäkijähavainto on mahdollinen.

  • Silminnäkijä-testiin pääsee osallistumaan Heurekan tiedepuisto Galileissa heinäkuun loppuun asti pääsylipun hinnalla. Lue lisää Silminnäkijästä täältä.

Kommentoi Facebookissa