YLEISURHEILU Suomalaisen yleisurheilun kokonaistaso on ollut viime vuosina ilahduttavassa nosteessa. Muutamissa lajeissa, kuten miesten kestävyysjuoksussa ja kuulantyönnössä, taso on kuitenkin todella heikko.
Miesten 10 000 metrillä puolen tunnin haamuraja jäi perjantaina Kalevan kisoissa Joensuussa alittamatta. Mika Kotiranta voitti kultaa ajalla 30.02,07 alittaen aiemman ennätysaikansa lähes 50 sekunnilla.
Hopealle juoksi Eero Saleva ajalla 30.03,00. Pronssille Mustafe Muuse ajalla 30.08,53.
Kotiranta juoksi tasoonsa nähden hienosti ja paransi ennätystään komeasti. Kaikki kunnia suorituksesta hänelle.
Silti Suomen mestaruuteen oikeuttanut voittoaika on 10 000 metrin juoksun perinnemaassa Suomessa kansainväliseen tasoon nähden umpisurkea. Kympin taso on Suomessa suorastaan häpeällisen huono.
Paavo Nurmi juoksi vuonna 1924 maailmanennätysajan 30.06,2. Sillä ajalla hän olisi ottanut 98 vuotta myöhemmin SM-pronssia.
SM-kilpailuissa kilpaillaan toki sijoituksista loppuajan ollessa sivuasia, mutta Nurmen 98 vuotta sitten juokseman ME-ajan riittäminen SM-pronssille kertoo silti paljon, miten kehnolla tasolla pitkänmatkan miesten ratajuoksujen taso Suomessa on.
Yhä voimassa olevan Suomen ennätyksen 27.30,99 juoksi Martti Vainio Prahan EM-finaalissa 1978, jolloin voitti kultaa. Los Angelesin 1984 olympialaissa Vainio menetti hopeansa dopingkäryn takia. Talonmiehen väitettiin antaneen hänelle väärän piikin.
Vainion käryn jälkeen 10 000 metrin taso romahti Suomessa nopeasti. 28 minuutin rajan alitti viimeksi Risto Ulmala 1991.
Kuulantyönnössä tapahtunut jättiromahdus
Eero Ahola voitti Kalevan kisoissa kuulantyönnön Suomen mestaruuden tuloksella 18,06. Timo Kööpikkä oli toinen tuloksella 18,05 ja Nico Oksanen kolmas työnnettyään 17,35.
Taso oli kuulafinaalissa odotetun huono. Viime vuosina Suomen kärjen taso on heikentynyt pari metriä.
Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli miesten kuulassa useita 20 metrin ylittäjiä. Arsi Harju voitti Sydneyn 2000 olympialaisissa kultaa tuloksella 21,29. Sydneyn kisojen karsinnassa Harju oli työntänyt ennätyksensä 21,39.
Sydneyn olympiafinaaliin selvisi suomalaisista myös Timo Aaltonen, jolta kisa jäi loukkaantumisen takia kesken.
Noihin aikoihin Suomella oli arvokisoihin huipputyöntäjistä ylitarjontaa. Kova noste oli alkanut Mika Halvarin 1995 MM-hopeasta.
Jo vuoden 2005 jälkeen taso Suomessa romahti. Ville Tiisanojan 2006 dopingkäry mustasi kuulantyönnön mainetta pahasti.
Vuonna 2016 Arttu Kangas työnsi vielä 20,30. Muita kovemman luokan työntäjiä Suomesta ei ole sen jälkeen tullut.
Kuulantyönnön SE-tulos on 43 vuotta vanha. Reijo Ståhlberg työnsi SE:n 21,69 vuonna 1979.
Halvari työnsi 1995 Suomen kaikkien aikojen toiseksi pisimmän kaaren 21,50. Harju on kaikkien aikojen tilastossa Suomessa kolmantena Sydneyn 2000 karsintatuloksellaan 21,39.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomelle historiallisen suuri joukkue yleisurheilun EM-kisoihin
Kommentoi Facebookissa