EDUSKUNTA Ennen vuotta 2011 kansanedustajana ollut voi saada sopeutumiseläkettä, jos hän ei työllisty työmarkkinoilla. Ehtona on, että henkilö on toiminut kansanedustajana vähintään seitsemän vuoden ajan. Sopeutumiseläkettä maksetaan vain siltä osin kuin eläke ei yhdessä ansiotulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärää.
Eduskunnan julkaisemista ehdoista selviää, että niille kansanedustajille, joiden edustajantoimi on alkanut 1.3.2011 jälkeen, ei makseta sopeutumiseläkettä, vaan sopeutumisrahaa. Sopeutumisrahaa maksetaan edustajantoimen pituudesta riippuen enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä.
Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot. Kokopäivätyöhön siirtymisestä on aina ilmoitettava eläkelaitokselle, jotta sopeutumisrahan maksaminen keskeytetään.
Suomessa valtion palveluksessa olevien työeläkkeet myöntää ja maksaa Keva. Se myöntää ja maksaa myös edustajien ja ministerien eläkkeet. Eläkettä, sopeutumiseläkettä tai sopeutumisrahaa on haettava kirjallisesti uran päättyessä.
Rauramo osui eläkekoriin
Tammikuussa vuonna 2011 sopeutumiseläkkeen ehtoja kiristettiin, kun eduskunta hyväksyi lakiesityksen kansanedustajien sopeutumiseläkkeen vaihtumisesta sopeutumisrahaan. Sopeutumisrahan suuruus on vähintään 28 prosenttia edustajapalkkion määrästä, eli noin 1 750 euroa kuukaudessa.
Siihen asti kansanedustaja saattoi saada täyden eläkkeen jättäessään eduskunnan. Asia nousi julkisen kohun keskelle, kun vihreiden Janina Andersson päätti jättäytyä eläkkeelle vuonna 2009, vain 38-vuotiaana. Pykälien mukaan hän saattoi saada 3 800 euron suuruista eläkettä. Andersson ei nauti enää sopeutumiseläkettä.
Erikoisin tapaus nyt on entinen kansanedustaja, Helsingin kaupungin liikuntatoimen johtajan paikalta 1.8.2016 eläkkeelle jäänyt Anssi Rauramo. Rauramo valittiin vuonna 1987 kansanedustajaksi, josta toimesta hän jättäytyi pois vuonna 1998 siirtyessään kaupungin palvelukseen.
Entinen vuoden koripalloilija on löytänyt oman reitin eläkekorille, sillä jätettyään kansanedustajan toimen jo 19 vuotta sitten, toimittuaan sen jälkeen peräti 18 vuotta liikuntatoimen johtajana ja siirryttyään vuosi sitten eläkkeelle, Rauramo sai Iltalehden mukaan kesäkuussa kansanedustajien sopeutumiseläkettä. Rauramo on syntynyt 8.7.1952 eli hän täytti eilen 65 vuotta.
”Mitä lainsäädäntö sanoo”
Tiedot käyvät ilmi Iltalehden pyydettyä listan kesäkuun lopussa sopeutumiseläkkeen saajista Kevalta. Muita jo 1990-luvulla kansanedustajuuden jättäneitä henkilöitä ovat Marjut Kaarilahti sekä Tuija Pykäläinen.
Kaikkiaan 36 entistä kansanedustajaa saa edelleen sopeutumisrahaa tai sopeutumiseläkettä. Niitä maksettiin keskimäärin 2 942 euroa kuukaudessa henkeä kohden.
Entisistä ministereistä mukana ovat Arja Alho, Anne Holmlund, Tanja Karpela, Suvi Lindén sekä Martti Korhonen. Esimerkiksi Anne Holmlundilla on merkittävä omaisuus, josta hän saa huomattavia pääomatuloja – mutta ne eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen, toisin kuin ansiotulot. Pääomatulot vaikuttaisivat vain uudempaan sopeutumisrahaan.
– En näe mitään syytä kommentoida siihen asiaan, se on nykyinen lainsäädäntö ja nykyiset lainsäätäjät päättävät, mitä sille tapahtuu. Elän sen mukaan, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo, Holmlund vastaa Iltalehdelle.
Holmlundin nostamat pääomatulot ovat vaihdelleet vuosittain kymmenistä tuhansista jopa satoihin tuhansiin euroihin.
Mukana tunnettuja nimiä
Ex-ministeri Suvi Lindén on monisanaisempi. Hän jäi eduskunnasta pois vuonna 2011 ja kertoo Iltalehdelle nyt tukevansa vapaaehtoistyönä startup-yrityksiä, josta toiminnasta hän ei saa tuloja. Sopeutumiseläke on Lindénin pääasiallinen tulonlähde. Ministerin tausta nostaa eläkkeen määrää.
Tanja Karpelalla tiedetään olevan puolisonsa kanssa koirahoitolayritys. Vuonna 2015 yritys teki 42 000 euron liikevaihdolla tulosta 200 euroa, ja vuonna 2016 taas 67 000 euron liikevaihdolla tulos oli 3 000 euroa, joten Karpelankin tulot pohjautuvat sopeutumiseläkkeeseen.
Sopeutumisetuuksia saavien määrä on laskussa, viime vuonna niitä nosti noin 50 entistä kansanedustajaa. Mukana nykyisin ovat tunnetuimmista nimistä vielä muun muassa Maria Kaisa Aula, Arto Bryggare, Merikukka Forsius, Saara Karhu, Eija-Riitta Korhola, Päivi Lipponen, Marjo Matikainen-Kallström, Heli Paasio, Tero Rönni sekä Astrid Thors.
Kommentoi Facebookissa