KELA Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2021–2025. Vuonna 2025 epäilyjä oli yhteensä 1 017 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.
Eniten väärinkäytösepäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli yleisessä asumistuessa ja työttömyysturvassa.
Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyn vuoksi ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asiasta. Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä tehtiin etuustyössä enemmän kuin väärinkäytösepäilyjen lukumäärä osoittaa. Vuonna 2025 tällaisia havaintoja tehtiin 3 027.
– Havaintojen määrä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Toimihenkilöitä on tuettu enemmän väärinkäytösepäilyjen tunnistamisessa ja selvittämisessä ohjeilla sekä koulutuksilla, sanoo lakipalvelupäällikkö Anna-Leena Aalto Kelan yhteisistä palveluista.
Kela panostaa etuusväärinkäytösten ennakointiin, ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Vuonna 2025 Kelassa otettiin käyttöön uusi tekninen ratkaisu, jonka avulla asiakkaiden toimittamien asiakirjojen mahdollisia väärennöksiä voidaan tunnistaa automaattisesti. Tunnistamalla väärillä tiedoilla annettuja asiakirjoja automaattisesti työtekijöiden työaikaa vapautuu etuustyöhön. Toimihenkilöt käsittelevät kaikki havainnot.
Petteri Orpon hallitus on tehnyt lakiesityksen Kelan tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Kelan olisi jatkossa mahdollista saada etuudenhakijoiden pankki- ja tilitietoja Tullin ylläpitämästä järjestelmästä.
Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.
Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.
Lue myös: Kelan työttömyystukien saajamäärät ja maksetut etuudet nousivat – näin tuet muuttuvat
Kommentoi Facebookissa