KELA Ensi vuonna työttömyysturvassa tulee voimaan uusi muutosturva yli 55-vuotiaille irtisanotuille. Lisäksi helpotetaan opiskelua työttömyysetuuden turvin. Työttömän eläkeputken ikäraja nousee ja mahdollisuus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin poistuu kokonaan vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiltä.
Valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien Kela-korvauksista poistuu. Yksityislääkärin vastaanottokäynneistä saa kuitenkin edelleen korvausta. Muutos vaikuttaa myös terveydenhuoltoon tehtyjen matkojen korvaamiseen.
Sähkön hinnan nousu ja inflaatio vaikuttavat moniin Kelan tukiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin 3,5 prosentin korotus jo elokuussa. Nyt vuodenvaihteessa tukia korotetaan 4,2 prosenttia. Lisäksi pienituloisten lapsiperheiden tukiin tulee väliaikaisia korotuksia vuoden 2023 ajaksi. Esimerkiksi toimeentulotuessa alle 18-vuotiaan perusosaa korotetaan 10 prosentilla.
Yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajan asumistuessa otetaan huomioon aiempaa suuremmat lämmityskulut. Näin halutaan helpottaa sähkön korkean hinnan aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia. Ensi keväänä myös väliaikainen sähkötuki auttaa pienituloisia suurissa sähkömenoissa.
Perhe-etuuksiin korotuksia
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2023. Uusi määrä on 31,99 e/pv. Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 4,2 prosenttia. Esimerkiksi kotihoidon tuen hoitoraha alle 3-vuotiaasta lapsesta on ensi vuonna 377,68 e/kk.
Yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyttä määrää korotetaan 100 eurolla 1.3.2023 alkaen. Muutos on pysyvä. Tukeen tulee myös indeksikorotus. Näin hoitolisän enimmäismäärä nousee 155,24 eurosta 161,69 euroon ja 1.3.2023 alkaen 265,85 euroon kuukaudessa.
Lapsilisiin ei tule korotusta, mutta lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tulee 5 euron korotus vuoden 2023 ajaksi. Näin yksinhuoltajakorotuksen määrä nousee 63,30 eurosta 68,30 euroon kuukaudessa 1.1.2023 alkaen.
Elatustukea ja elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin mukaan 8,33 prosenttia. Täysimääräinen elatustuki on ensi vuoden alusta alkaen jokaisesta lapsesta 186,97 e/kk.
Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1263,43 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 315,86 e/kk.
Opintotukeen muutoksia ja korotuksia
Vuoden 2023 alusta opintotuen vuositulorajoihin tulee korotus, jonka jälkeen tulorajat ovat noin 20 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2022. Opiskelija, joka saa opintotukea 9 kuukaudelta, voi ensi vuonna saada opintotuen lisäksi bruttotuloja 18 720 euroa. Jos opiskelija saa opintotukea 10 kuukaudelta, tuloja voi olla 16 640 euroa.
Opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 prosenttia. Korotus astuu voimaan uuden lukuvuoden alussa 1.8.2023 alkaen. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 268,23 eurosta 279,38 euroon kuukaudessa.
Opintorahan huoltajakorotukseen tulee 10 euron korotus ensi vuodeksi. Huoltajakorotukseen on oikeus alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla, joka saa opintorahaa. Huoltajakorotukseen tulee myös indeksikorotus 1.8.2023 alkaen. Näin huoltajakorotuksen määrä nousee 117,17 euroon kuukaudessa ja 1.8.2023 alkaen 122,05 euroon kuukaudessa.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen tulee 0,25 euron korotus. Korotuksen jälkeen tuki on 2,55 euroa aterialta. Käytännössä korotus tarkoittaa sitä, että Kela maksaa korkeakouluopiskelijan ateriasta aiempaa suuremman osuuden ja korkeakouluopiskelijan maksama osuus pienenee.
Perushintaisen opiskelija-aterian kokonaishinta ennen ateriatuen vähentämistä saa olla enintään 5,50 euroa. Kun hinnasta vähennetään ateriatuki, opiskelijan maksettavaksi perushintaisesta opiskelija-ateriasta jää enintään 2,95 euroa.
Työttömyysturvassa muutoksia ja korotuksia
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 37,21 euroon päivässä vuonna 2023. Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 5,29 e/pv.
Lapsikorotukset ovat
- yhdestä lapsesta 7,01 e/pv, aiemmin 5,61 e/pv
- kahdesta lapsesta yhteensä 10,29 e/pv, aiemmin 8,23 e/pv
- vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 13,26 e/p, aiemmin 10,61 e/pv
Vuoden 2023 lapsikorotusten määriin on laskettu vuodenvaihteen 4,2 prosentin indeksikorotus ja lisäksi ylimääräinen 20 prosentin korotus, jolla pyritään tukemaan lapsiperheiden ostovoimaa. Ylimääräinen korotus on voimassa 31.12.2023 asti.
Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi muutosturvaraha, joka pyrkii helpottamaan uuden työpaikan löytämistä silloin, kun ikääntyvä henkilö irtisanotaan. Muutosturvarahaa voivat hakea 55 vuotta täyttäneet, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät, joilla on vähintään viiden vuoden työhistoria irtisanovan työnantajan palveluksessa. Jos työntekijä ei kuulu työttömyyskassaan, hän voi hakea muutosturvarahaa Kelasta.
Samaan aikaan heikentyy ikääntyvien työttömien mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaan lisäpäiviä eli mahdollisuus päästä niin sanottuun eläkeputkeen. Lisäpäivien ikäraja nousee vuonna 1963 syntyneillä nykyisestä 61–62 vuodesta 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Lisäpäivien maksaminen päättyy kaikilta ikäluokilta vuonna 2030.
Opiskelu työttömyysaikana helpottuu. Esimerkiksi lyhyehköt kurssit, pätevöitymiskoulutukset ja kansalaisopiston opinnot eivät vaikuta työttömyysetuuden saamiseen.
Toimeentulotuen perusosaan korotus
Toimeentulotukea koskevaan lakiin tulee muutoksia 1.1.2023. Lainmuutos ei kuitenkaan puutu perustoimeentulotuen määrään. Tukea korotetaan kuitenkin vuoden alussa kansaneläkeindeksin mukaisesti 4,2 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että yksinasuvan perusosa nousee 22,14 eurolla 555,11 euroon kuukaudessa.
Lisäksi alle 18-vuotiaan perusosaa korotetaan 10 prosentilla vuoden 2023 ajaksi. Tällä pyritään tukemaan lapsiperheiden ostovoimaa hintojen noustessa. Näin ollen lapsen perusosan määrä toimeentulotuessa on ensi vuonna 327,51–421,88 e/kk. Perusosan määrään vaikuttavat lapsen ikä ja sisarusten määrä.
Yleisessä asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen yläraja nousee vuoden 2023 alussa. Erilliset lämmityskustannukset ja omakotitalon hoitomenot otetaan yleisessä asumistuessa huomioon normien mukaisesti. Normeja korotetaan 57 prosentilla vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että yhden henkilön ruokakunnassa erikseen maksettavien lämmityskulujen yläraja on 66 e/kk. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi henkilö, ylärajaa nostetaan 22 eurolla jokaista lisähenkilöä kohden.
Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia myös asumistuen perusomavastuu pienenee vuonna 2023. Myös eläkkeensaajan asumistukea saavilla lämmityskustannuksia hyväksytään asumismenoksi aikaisempaa enemmän. Muutos johtuu voimakkaasti kohonneesta energian hinnasta.
Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousevat 32,40 euroon kuukaudessa henkilöä kohden. Omakotitalon kuukausittaisia kunnossapitokustannuksia hyväksytään 47,84 e. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 7,8 prosenttia kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.
Koska sähkön hinta on noussut huomattavasti, sähkömenoihin on vuonna 2023 mahdollista saada apua. Ensisijainen tapa saada helpotusta menoihin on hakea sähkövähennystä Verohallinnosta. Sähkövähennykseen on oikeus, kun kotitalouden sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos veroja ei kerry pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea väliaikaista sähkötukea. Sähkötuen omavastuu on 400 e/kk.
Korotuksia myös eläkkeisiin
Vuonna 2023 täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 732,67 e/kk ja parisuhteessa elävälle 654,13 e/kk. Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 922,42 e/kk.
Myös muihin eläkkeisiin tulee 4,2 prosentin indeksikorotus. Vuonna 2023 lesken alkueläke on 362,04 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 113,40 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 66,61 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 24,48 e/kk. Rintamalisän määrä on 138,16 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 284,27 e/kk ja parisuhteessa elävälle 248,93 e/kk.
Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisempaa enemmän ilman, että työkyvyttömyyseläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2023 ansaita 922,42 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
Myös vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia 1.1.2023 alkaen.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset muuttuvat
Valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistuu 1.1.2023 alkaen. Korvaus säilyy niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden tai suun hoitoa ja jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista.
Myös yksityislääkärin vastaanottokäynneistä voi edelleen saada Kela-korvausta. Jatkossa kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä saa samansuuruisen korvauksen. Korvaus on 8 euroa. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri.
Korvauksien poistuminen vaikuttaa myös asiakkaan oikeuteen saada korvausta matkasta, jonka hän tekee yksityiseen sairaanhoitoon. Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa.
Lääkekustannusten vuosiomavastuu, niin sanottu lääkekatto jäädytetään eli siihen ei tehdä kansaneläkeindeksin mukaista tarkistusta. Lääkekatto on siis vuonna 2023 saman suuruinen kuin kuluvana vuonna eli 592,16 euroa.
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee, myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha kasvaa.
Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Asiakas voi saada kuntoutusrahaa koko kuntoutuksen ajalta.
Matkakorvauksissa uusia käytäntöjä
Matkojen vuosiomavastuukortista luovutaan. Vuoden 2023 alusta alkaen Kela ei enää lähetä erillistä omavastuukorttia osoituksena vuosiomavastuun eli 300 euron täyttymisestä. Korttia ei enää tarvita taksimatkalla, koska taksien tilausvälityskeskukset saavat Kelasta automaattisesti tiedon, jos asiakkaalta ei tarvitse periä omavastuuta. Omavastuu yhteen suuntaan tehdyltä matkalta on 25 euroa.
Kela korvaa asiakkaiden matkoja yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan. Jos asiakas kuitenkin hakeutuu hoitoon hyvinvointialueen antamalla maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, Kela korvaa matkan sinne, mistä asiakas hankkii hoidon. Jos asiakas valitsee hoitopaikkansa terveydenhoitolain valinnanvapauden perusteella, matkoja korvataan rajoitetusti.
Kela korvaa matkoja 1.1.2023 alkaen yksityiseen terveydenhuoltoon vain, jos siellä saatu hoito on Kela-korvattavaa.
Kela jatkaa koronarokotteen ottamisesta aiheutuvien matkakustannusten korvaamista 30.6.2023 asti. Myös koronatestiin tehdystä matkasta saa korvauksen. Matkat korvataan samalla tavalla kuin muut terveydenhuollon palveluihin tehdyt matkat.
Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävästä PCR-testistä on jatkossakin 100 euroa ja antigeenitestistä 36 euroa. Korvausta voi saada 30.6.2023 asti. Muita koronatartunnan toteamiseksi tehtäviä tutkimuksia Kela ei korvaa enää 1.1.2023 alkaen.
Kela.fi-sivuilla muutokset ja etuuksien uudet euromäärät julkaistaan 1.1.2023.
Kommentoi Facebookissa