Kokenut toimittaja paljasti sepittäneensä asioita – Aamulehti hyllytti yli 500 artikkelia

– Journalismin uskottavuuden nimissä tällainen hyvin poikkeuksellinen ratkaisu oli pakko tehdä, kommentoi Aamulehden päätoimittaja Sanna Keskinen. (Kuvituskuva Fotolia)

Palkittu Matti Kuusela paljasti itse kirjassaan, että on keksinyt osan haastatteluistaan.

MEDIA Aamulehti kertoo, että se on päätynyt poistamaan verkkosivuiltaan 551 kappaletta entisen toimittajansa Matti Kuuselan tekemää artikkelia. Juttuja poistetaan myös niitä julkaisseen Satakunnan Kansan sivuilta.

Pienimuotoiseksi journalistiseksi skandaaliksi noussut kohu alkoi, kun Aamulehdessä julkaistiin ensin kirja-arvio Kuuselan teoksesta Journalisti – Toisenlainen toimittaja (Warelia). Arvostelu kritisoi muun muassa sitä, että Kuusela ilmeisen virheellisesti väitti, että Aamulehden entinen vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu olisi vuonna 2018 estänyt hoivakotiyritys Attendoa kritisoivan kolumnin julkaisun lehden paperiversiossa siksi, että Attendon johtohenkilö niin toivoi.

Vuodesta 1983 Aamulehdessä työskennellyt Kuusela paljastaa kolmessa eri kohdassa kirjassaan, että hän on kirjoittanut Aamulehden artikkeleihin mukaan sepitettä. Kuusela esimerkiksi kertoi vuonna 2021 julkaistussa jutussa kohdanneensa runoilija Eeva-Liisa Mannerin (1921-1995). Todellisuudessa Kuusela ei ole koskaan käynyt totena esitettyä keskustelua Mannerin kanssa elokuvateatterin portaissa.

”Neiti Manner, kehtaanko sanoa teille yhden asian?”

Runoilija kääntyy ja näkee edessään pitkänhuiskean nuoren miehen, joka katsoo häntä suoraan silmiin. Manner nyökkää, ja vähän takellellen mies saa sanotuksi selvästikin pitkään mietityn lauseen.

”Olin kuvitellut, että runonne ovat kirkkainta, kauneinta ja surullisinta maailmassa. Mutta olin väärässä. Teidän silmänne ovat vielä kauniimmat, kirkkaammat ja surullisemmat.”

Runoilija hymähtää, kysyy sitten: ”Kuulehan sie poika, oletko nähnyt oranssiharjaisen hevosen juovan vettä varjoisesta lähteestä?”

Nuori mies pudistaa päätään. ”Sitten et tiedä mitään kauneudesta, kirkkaudesta ja surusta”, Eeva-Liisa Manner sanoo, lisää ystävällisesti: ”Kiitos kuitenkin” ja katoaa ystävänsä kanssa pimeään.”

Kolme juttua on jätetty näkyville muokattuna, mutta yli 500 poistettiin verkosta.

– Journalismin uskottavuuden nimissä tällainen hyvin poikkeuksellinen ratkaisu oli pakko tehdä. Jo journalistin ohjeet velvoittavat meitä huolehtimaan juttujemme todenperäisyydestä. Lisäksi yleisöllä on oikeus todenmukaiseen tietoon, Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen sanoo.

Viime keväänä Iltalehden avustaja osoittautui epäluotettavaksi ja lehti poisti 33 Ukrainan sotaa käsitellyttä artikkelia. Kohuja on ollut myös kansainvälisesti. Vuonna 2002 uutistoimisto AP:n toimittaja oli siteerannut jutuissaan kuviteltuja asiantuntijoita. Vuonna 2003 New York Timesin toimittaja jäi kiinni keksittyään artikkeleita ja kopioituaan muiden tiedotusvälineiden tietoja.

Saksalaisen Der Spiegel -lehden toimittaja jäi vuonna 2018 kiinni haastateltavien keksimisestä ja vuonna 2022 USA Today poisti juttuja keksittyjen lähteiden johdosta.

Matti Kuusela on saanut muun muassa Bonnierin suuren journalistipalkinnon, tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon sekä valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Poikkeuksellisten toimenpiteiden kohteeksi joutunut Kuusela puolustautuu myös Aamulehden sivuilla.

– Olen jutuissani pyrkinyt aina menemään rohkeasti asioiden ja ihmisten ytimeen ja kertomaan rehellisesti totuuden. Tyylikeinona olen käyttänyt muun muassa ovelaa leikinlaskua, liioittelua, sarkasmia ja hämmentämistä saadakseni lukijat näkemään omat ennakkoluulonsa

Lue myös: Kansallisarkistosta löytyi todiste – tutkijat mustasivat Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä

Kommentoi Facebookissa