KOIRAT Suomen Kennelliitto suhtautuu vakavasti lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmiin. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on käsitellyt rotujärjestöjen esitykset mopsien, ranskanbulldoggien ja englanninbulldoggien terveysohjelmiksi eli niin sanotuiksi PEVISA-ohjelmiksi.
Englanninbulldoggin ja mopsin terveysohjelmat viedään vielä tiedoksi Kennelliiton valtuustolle marraskuussa. Myös jalostukseen käytettäville ranskanbulldoggeille aloitetaan ensi vuoden alussa pakolliset terveystutkimukset.
Lyhytkuonoisista roduista tiibetinspanieleilla ja bostoninterriereillä on ollut pakollinen terveysohjelma jo useita vuosia, ja mopseilla tämän vuoden alusta alkaen. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan pureudu lyhytkuonoisten rotujen tyypillisiin ongelmiin, vaan muihin rotukohtaisiin sairauksiin. Muilla lyhytkuonoisilla roduilla ei ole ollut pakollisia rotukohtaisia terveysohjelmia.
– Rotujärjestöillä, lyhytkuonoisten rotujen harrastajilla ja Kennelliitolla on edessään suuria haasteita näiden rotujen terveyden edistämiseksi. Voimme päästä hyviin tuloksiin yhteistyöllä. Kennelliiton tehtävänä on edistää ja kannustaa lyhytkuonoisten rotujen terveystutkimuksia ja saada kaikki rodut mukaan näihin terveystalkoisiin, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
Kävelytesti, jolla arvioidaan koiran hyvää hengityskykyä ja lämmönsäätelyä, on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2017 alkaen.
Englanninbulldoggeille hyväksyttiin rotujärjestön esityksestä kävelytesti koirien jalostuskäytön pakolliseksi ehdoksi vuonna 2019. Ensi vuoden alusta englanninbulldoggien terveysohjelma laajenee, kun pakolliseksi tulevat kävelytestin lisäksi lonkkatutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus ja silmätutkimus.
Ranskanbulldoggeille aloitetaan myös pakolliset terveystutkimukset vuonna 2021. Pakolliseksi tulevat selän laaja röntgentutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus, silmätutkimus ja sydänkuuntelu.
Myös mopseille on alkamassa terveysohjelma vuoden 2021 alusta. Terveysohjelmaan kuuluvat silmätutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus ja pakollinen kävelytesti joko suunnitellun pentueen isälle tai emälle.
Ensi vuodesta alkaen Kennelliiton jalostustietokantaan tallennetaan kävelytestituloksen lisäksi eläinlääkärin kävelytestin yhteydessä tekemä, ylähengitysteiden ahtautta kuvaavan BOAS-asteikon mukaisen luokituksen tulos. Jatkossa on tarkoitus vielä laajentaa lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieoireyhtymään vaikuttavien tietojen tallennusta.
Ensimmäisenä Pohjoismaana Suomi ottaa käyttöön näin laajat jalostussäännökset kolmelle lyhytkuonoiselle rodulle. Kennelliitto kannustaa myös lyhytkuonoisten rotujen rotujärjestöjä avoimeen keskusteluun pitkäjänteisistä, harkituista roturisteytyksistä. Jalostusrajoitusten tiukentuessa on myös tärkeää ylläpitää mahdollisimman laajaa jalostuspohjaa ja välttää ääripiirteiden korostamista.
Lue myös: Kaupunkikoirat ovat pelokkaampia kuin maalaisserkkunsa – rotujen välillä suuria eroja
Kommentoi Facebookissa