Koronaepidemian hälyttävä lisävaikutus – jopa puolet lukiolaistytöistä on kokenut seksuaalista häirintää

KORONAEPIDEMIA Koronaepidemia on pahentanut lähisuhdeväkivaltaa sekä vaikeuttanut avun hakemista ja saamista. Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on kokenut epidemian aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta, koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevästä asiantuntija-arviosta. Kokemusten yleisyydessä oli eroja hyvinvointialueittain.

Monilla hyvinvointialueilla esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä suurempi osuus kertoi fyysisestä väkivallasta vuonna 2021 kuin vuonna 2019. Aiempaa suurempi osa kertoi myös perheenjäsenten välisestä fyysisestä väkivallasta viimeisen 12 kuukauden aikana. 8.–9.-luokkalaisista tytöistä eniten tätä olivat kohdanneet Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä asuvat tytöt.

– Peruspalveluissa on oleellista kiinnittää huomiota lähisuhdeväkivallasta kysymiseen sekä erityisesti maahan muuttaneiden ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta on tärkeä tiedottaa monikielisesti ja -kanavaisesti, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.

Tytöt kertovat selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8. ja 9.-luokkaisista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin 50 prosenttia on kohdannut koronan aikana seksuaalista häirintää. Vuonna 2019 vastaava luku oli 30 prosenttia.

Alueelliset erot julkisilla paikoilla tapahtuvassa seksuaalisessa häirinnässä ovat isoja. Eniten sitä on epidemian aikana esiintynyt isoissa kaupungeissa. Esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista helsinkiläistytöistä 33 on kohdannut seksuaalista häirintää, kun taas pienemmillä paikkakunnilla vaihtelua on muutamasta prosentista noin 25 prosenttiin.

Tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleistyminen voi liittyä muun muassa siihen, että koronarajoitusten aikana netissä on vietetty tavallista enemmän aikaa.

Väkivallan kokemusten lisäksi nuorten terveyteen ja mielenterveyteen ovat vaikuttaneet muun muassa etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen. Ne ovat lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöoireilua sekä peruskoulussa, toisella asteella, että korkeakouluissa.

Koulu- ja opiskelu-uupumus on vakava ilmiö. Se ennustaa pitkittyessään muun muassa masennusta ja opintojen keskeyttämistä.

Lue myös: Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla – ”Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa”