TALOUS Kuolema on aina monitahoinen muutos vainajan omaisille. Se on sitä myös taloudellisesti. Suomalaiset varautuvat tapaturmiin ja vakaviin sairauksiin, mutta vain joka kymmenes näkee kuoleman tärkeimpänä uhkana, johon täytyy varautua henkivakuutuksella.
Parisuhteessa elävistä suomalaisista ainoastaan joka kolmas on tehnyt taloudellisen arvion kumppaninsa kuoleman varalle. Arvioinnin jälkeen joka toinen on vakuuttanut henkensä.
Juuri valmistuneen henkivakuutusyhtiö Kalevan YouGov Finlandilla teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista kokee tapaturma- ja sairausvakuutuksen henkivakuutusta tärkeämmäksi. Ainoastaan neljännes on ottanut henkilökohtaisen henkivakuutuksen. Kahdella kolmesta aikuisesta ei ole kumpaakaan, ei henkivakuutusta eikä pankin lainaturvaa.
– Tilanne on hieman erikoinen, kun lähes 60 prosenttia meistä suomalaisista kuitenkin ajattelee, että kuolemamme jälkeen yhteiskunta ei pysty huolehtimaan perheestämme tai läheisistämme, henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen taustoittaa.
Tutkimuksesta selviää, että joka neljäs parisuhteessa elävä uskoo perheen ajautuvan taloudellisiin ongelmiin, mikäli kuolee itse yllättäen. Parisuhteessa elävistä joka viides uskoo, että vakuuttamattoman kumppanin kuoltua parisuhteen toinen osapuoli joutuisi turvautumaan sosiaalitukeen.
– Yli 100 000 euron lainan omaavista vakuuttamattomista peräti joka kolmas kokee, että puoliso ei selviäisi taloudellisesti tai tulisi ainakin melko paljon ongelmia. Ne, jotka ovat kokeneet puolison kuoleman, kertovat että aiheutuneet kulut yllättivät ja suurin osa on kohdannut taloudellisia vaikeuksia, Laitinen kertoo.
Harvinaisinta kuolemanpelko on ennen perheen perustamista. Nuorista aikuisista peräti 80 prosenttia ei ole edes arvioinut, tarvitseeko heidän varautua taloudellisesti toisen aikuisen kuoleman varalle. Perheenlisäyskään ei juuri nosta varautumisastetta. Vakuutetuista henkivakuutuksen otti raskausaikana vain seitsemän prosenttia.
Läheisen kuolema tai vakava sairastuminen ovat tavanomaisin syy miettiä henkivakuutuksen ottamista. Ne ovat joka kolmannen syy pohdintaan.
– Ruuhkavuosina henkivakuutus ei ole aktiivisessa pohdinnassa. Kolmekymppisistä peräti 65 prosenttia ei ole arvioinut, pitäisikö kumppanin poismenoon varautua taloudellisesti. Sen sijaan 50 000 tai 100 000 euron laina muuttaa tilannetta selvästi. Näistä talouksista 40 prosenttia on varautunut toisen aikuisen kuolemaan, Laitinen sanoo.
Kalevan tutkimuksen mukaan henkivakuuttamattomista suomalaisista 60 prosenttia ei ole harkinnutkaan asiaa viime aikoina. Neljännes on harkinnut, mutta minimaaliset kolme prosenttia sanoo päätyneensä ottamaan vakuutuksen. Kansaneläkeikäisistäkin vain 27 prosentilla on henkivakuutus.
– Näkemyksissä on selkeä ristiriita. Samanaikaisesti kun suuri osa ei edes mieti henkivakuuttamista, jopa 82 prosenttia suomalaisista kokee henkivakuutuksen tarpeellisena. Lisäksi vastaajista kolmannes tietää, että henkivakuutus on hyvä keino valmistautua perinnön jakamiseen, Kalevan Timo Laitinen päättää.
Tutkimukseen vastasi 28.2.–6.3.2017 välisenä aikana 1515 suomalaista. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Kokonaistulosten virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kommentoi Facebookissa