LIIKENNETURVALLISUUS Onnettomuustietoinstituutin vuosiraportti kokoaa tutkijalautakuntien tiedot kaikista vuoden 2024 kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Raportin mukaan päihteet ja ylinopeus olivat keskeisiä taustatekijöitä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 185 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 195 henkilöä. Onnettomuuksista 40 tapauksessa kuolema johtui ajoneuvon kuljettajan sairauskohtauksesta.
Onnettomuuksista 111 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, joissa kuoli yhteensä 121 henkilöä. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä, ja kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksissa neljä henkilöä.
Päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 42 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, mikä vastaa 40 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Edellisvuonna osuus oli 30 prosenttia.
Päihtyneiden määrä lisääntyi
Yleisimmin käytetty päihde oli alkoholi, jota käytti noin kolmasosa pääaiheuttajista. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena kuolonkolarin ajoi yhdeksän prosenttia ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena kuusi prosenttia pääaiheuttajista. Osa kuljettajista oli päihteiden sekakäyttäjiä.
– Päihtyneiden kuljettajien kuolonkolarien suhteellinen määrä on lisääntynyt selvästi edellisvuodesta. Päihteiden käytön lisäksi kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti samanaikaisesti useita muita riskitekijöitä, kuten ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä, kertoo OTI:n liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa yli puolet pääaiheuttajista ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Heistä lähes kaksi kolmasosaa ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta.
Nuoret kuljettajat yliedustettuna
Nuoret kuljettajat ovat edelleen selvästi yliedustettuina kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa suhteessa väestöosuuteensa. Vuonna 2024 moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa menehtyi15–24-vuotiasta nuorista 27 henkilöä, mikä vastaa 23 prosenttia kaikista kuolleista.
Nuorten aiheuttamissa onnettomuuksissa korostuvat erityisesti korkeat ylinopeudet. Lähes puolessa tapauksista ylinopeutta oli vähintään 30 km/h.
– Nuoria 15–24-vuotiaita on väestöstä noin 11 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista lähes kolmannes on nuoria kuljettajia. Nuorten onnettomuuksissa näkyy riskikäyttäytymistä, kuten suuria ylinopeuksia, Sihvola toteaa.
Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käytti 54 prosenttia, ja vammautuneista 69 prosenttia. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 15 onnettomuudessa menehtyneen hengen.
− Lähes puolet henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä ajoi ilman turvavyötä. Tämä on yksi keskeisimmistä turvallisuuspuutteista, sillä nykyautojenkin tärkein turvavaruste on yhä turvavyö, Sihvola sanoo.
Puolet pyöräilijöiden kaatumisia
Vuonna 2024 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä, joista 18 oli jalankulkijoita ja 12 pyöräilijöitä. Onnettomuuksista yhdeksässä vähintään yksi onnettomuuden osallinen oli päihteiden vaikutuksen alaisena.
Kaikissa jalankulkuonnettomuuksissa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo. Pyöräilyonnettomuuksista puolet oli yksittäisonnettomuuksia, kuten kaatumisia.
Moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksista 69 prosentissa onnettomuus johtui kuljettajan tekemästä havaintovirheestä. Toisin sanoen kuljettaja ei joko huomannut jalankulkijaa tai pyöräilijää lainkaan tai havaitsi hänet liian myöhään.
Kuljettajan tilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia riskitekijöitä, kuten päihtymys, väsymys, mielenterveyden ongelmat, itsetuhoisuus tai vähäinen ajokokemus, esiintyi 81 prosentissa vuoden 2024 kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Lue myös: Alkolukko henkilöautossa? – ”Estäisi merkittävän määrän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista”
Kommentoi Facebookissa