VÄKIVALTA Viranomaisten tietoon tulleiden pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten määrä kasvoi vuonna 2019 seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Nyt julkaistu THL:n tilastoraportti koostaa keskeisimmät lähisuhdeväkivaltatilastot vuodelta 2019.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksia raportoitiin yhteensä 10 600. Yleisin lähisuhdeväkivallan uhri oli 25–34-vuotias nainen. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneista yli kolme neljäsosaa oli naisia, mutta ikäryhmien välillä on suuria eroja.
Alaikäisissä yli puolet väkivaltaa kokeneista oli poikia.
– Kymmenessä vuodessa viranomaisten tietoon tulleet alaikäisiin kohdistuneet lähisuhdeväkivaltatapaukset ovat yli kaksinkertaistuneet, toteaa kehittämispäällikkö Martta October THL:stä.
On tärkeää huomata, että tilastot pohjautuvat viranomaisten tietoon tulleisiin tapauksiin.
– Läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille. Vuosien saatossa kynnys ilmoittaa tapauksista on saattanut laskea, mikä selittää osittain kasvua, October jatkaa.
Parisuhdetappoja tapahtui vuonna 2019 yhteensä 18, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Henkirikokseen päättyneistä parisuhteista 80 prosentissa oli esitutkintatietojen mukaan esiintynyt väkivaltaa jo aiemmin, usein pitkäänkin.
– Parisuhdetapolla tarkoitetaan tappoa, joka kohdistuu henkilön seurustelukumppaniin, tai nykyiseen tai entiseen puolisoon, October täsmentää.
Surmat tehtiin yleensä päihtyneinä. Naisiin kohdistuneista parisuhdetapoista 61 prosentissa tekijä ja 46 prosentissa uhri oli tekohetkellä jonkin päihteen vaikutuksen alainen. Miehiin kohdistuneista teoista 82 prosentissa tekijä ja 87 prosentissa uhri oli tekohetkellä päihtynyt.
Vaikeita väkivaltatapauksia ohjattiin alueellisten MARAK-työryhmien käsiteltäväksi yhteensä 203. Eniten tapauksia ohjattiin turvakodeista sekä sosiaalityön piiristä. Väkivaltaa kokeneet olivat tyypillisimmin varhaiskeski-ikäisiä tai nuorehkoja naisia, joista 87 prosentilla oli myös samassa taloudessa asuvia lapsia.
Moniammatillinen riskinarviointikokous eli MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin turvallisuuden parantamisen moniammatillinen toimintamalli. MARAK kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea.
– Väkivaltaa kokeneen tilanne arvioidaan. Jos väkivallan riski on kohonnut, työryhmä voi asiakkaan suostumuksella auttaa häntä moniammatillisesti hänen turvallisuutensa parantamiseksi, October kuvailee.
Raportin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoon. Raportti julkaistaan joka toinen vuosi.
Kommentoi Facebookissa