HIILINIELU Luonnonvarakeskus esitteli eduskunnan talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa marraskuun puolivälissä tietoa Suomen metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista, sekä skenaarioita hiilinielujen kehityksestä vuosina 2011–2064.
Muun muassa Yle, Maaseudun Tulevaisuus ja Ilta-Sanomat uutisoivat alustavista luvuista, jotka ennakoivat merkittävästi aiempaa mallinnusta suurempaa Suomen metsien hiilinielua. Lähteenä oli nimenomaan Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikaisen pitämä esitys eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa.
Suomen luonnonsuojeluliitto huomautti viikonvaihteessa, että esitetyt metsien hiilinielua kuvaavat luvut olivat sekä virheellisiä että puutteellisia. Lukuihin oli viitattu sittemmin niin eduskunnassa kuin julkisessa keskustelussa. Mainitun esityksen perusteella käsitys hakkuiden negatiivisesta vaikutuksesta Suomen hiilinieluun liudentui.
Professori Asikaisen mukaan hiilinielu saattaisi jopa kaksin- tai kolminkertaistua. Esityksessä kuitenkin verrattiin vääriä lukuja. Vertailu tehtiin vertaamalla puuntuotannon pinta-alan hiilinielua ja koko metsäpinta-alan hiilinielua keskenään.
Luvut eivät olleet vertailukelpoisia. Vanhat luvut ovat hiilinielun osalta noin viisi miljoonaa tonnia liian pieniä jokaisella tarkastelujaksolla ja siis virheellisiä. Virhe vanhojen lukujen hiilinielun tasossa on tarkastelujaksosta riippuen 17–40 prosenttia.
Luke myöntää virheen ja kertoo olevansa erittäin pahoillaan siitä, että keskeneräisten hankkeiden luvut tulivat liian aikaisin julkisuuteen ja sitä, että he eivät korjanneet vertailua yhteismitalliseksi riittävän nopeasti ja selkeästi.
– Hiilinielun kasvattaminen on IPCC:n mukaan yksi ilmastonmuutoksen torjumisen avaimista. Päätöksenteon on perustuttava avoimeen ja vertailukelpoiseen tutkimustietoon. Nyt tämä periaate on Suomessa vaarantunut, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Luonnonsuojeluliitto löysi esityksen luvuista muitakin ongelmia, jotka edelleen paisuttavat uusia hiilinielulukuja. Esimerkiksi kauden 2015–2024 hakkuumäärät on esityksessä arvioitu selvästi pienemmiksi kuin niiden jo nyt tiedetään muodostuvan.
– Mitä suurempi metsien hiilinielu on, sitä suurempi on myös sitä kiistatta pienentävien lisähakkuiden haitallinen vaikutus. Jos Suomen nielu on aiemmin arvioitua suurempi, se mahdollistaa Suomelle EU:n nielutavoitteen ja ilmastopolitiikan kiristämisen ratkaisevina lähivuosina, toteaa puolestaan suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Lue myös: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla – riskiraja saavutetaan vuonna 2050
Kommentoi Facebookissa