Mitä muut meistä ajattelevat? – Alexander Stubb ja turvallisuuspolitiikka toivat Suomelle huomiota

Tasavallan presidentti Alexander Stubb oli ylivoimaisesti näkyvin suomalainen. (Kuvituskuva AOP)

Suomi-kuva on muuttunut myönteisemmäksi ja tunnettuus lisääntynyt.

MAAKUVA Kansainvälistä Suomi-uutisointia hallinneet turvallisuuspoliittiset aiheet säilyivät keskeisimpänä teemana myös viime vuonna. Suomeen liittyvien uutisotsikoiden määrä väheni edellisvuodesta, mutta tasavallan presidentti Alexander Stubb nousi aiempaa huomattavasti näkyvämpään rooliin kansainvälisenä toimijana.

Maakuvatutkimukset kertovat Suomi-kuvan muuttuneen myönteisemmäksi ja Suomen tunnettuuden lisääntyneen edellisvuodesta. Suomi ei ole kaikilta osin kuitenkaan pysynyt muiden maiden myönteisen mielikuvakehityksen tahdissa.

Suomen tai suomalaiset mainitsevia otsikko-osumia oli ulkomaisessa mediassa viime vuonna noin 240 000 kappaletta. Se on 60 000 osumaa edellisvuotta vähemmän, mutta kuitenkin medianäkyvyyden huippuvuotta 2022 edeltänyttä keskiarvoa enemmän.

Keskeisin Suomea koskenut uutisaihe oli edellisvuosien tapaan turvallisuuspolitiikka, jonka tiimoilta mediassa kirjoitettiin esimerkiksi suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta, talvisodankäynnin osaamisesta sekä Suomesta Naton etulinjan maana. Suomeen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä uutisointi on laajalti myönteistä tai jopa ihailevaa, mutta artikkeleissa nähtiin kuitenkin toisinaan hyvin varoittavia otsikoita, joista syntyi vaikutelma Venäjän aiheuttamasta välittömästä uhasta Suomelle.

– Haastavassa maailmantilanteessa vahvalla maakuvalla on suuri merkitys, myös turvallisuuden kannalta. Positiivisella tunnettuudella on suuri vaikutus myös Suomen taloudellisen menestykseen. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan maakuva vastaa noin neljänneksestä matkailun tuottoja, ulkomaisia investointeja sekä osaajahoukuttelun tulosta, sanoo Finland Promotion Boardin puheenjohtaja, ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa.

Suomi siirtyi uutisoinnissa kansainvälisen median kuvauksissa aiempaa keskeisemmäksi toimijaksi Euroopan turvallisuutta koskevissa keskusteluissa. Tätä kehitystä vauhditti tasavallan presidentti Alexander Stubbin näkyvä diplomatia ja rooli Ukrainan tukijana.

Aivan erityistä huomiota tuotti presidentti Stubbin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssakäyminen. Presidentti Stubb olikin ylivoimaisesti mainituin suomalainen kansainvälisessä mediassa: hänet mainittiin noin 123 000 kertaa, mikä on 75 000 kertaa edellisvuotta enemmän.

Alexander Stubb tapasi Donald Trumpin Floridassa – jäänmurtajia, politiikkaa ja golfia

Toiseksi mainituin suomalainen kansainvälisessä mediassa oli pääministeri Petteri Orpo noin 20 000 maininnalla. Kolmantena mainituimpien suomalaisten listalla on ulkoministeri Elina Valtonen 18 600 maininnalla ja neljäntenä Suomen Euroviisu-edustaja Erika Vikman 15 800 maininnalla.

Urheilijat olivat edellisvuosien tapaan vahvasti edustettuna mainituimpien suomalaisten joukossa. Suomen yhteydessä mainituista urheilijoista eniten näkyvyyttä keräsivät autourheilutähdet Valtteri Bottas ja Kalle Rovanperä, koripalloilija Lauri Markkanen sekä jääkiekkoilijat Mikko Rantanen ja Aleksander Barkov.

Mielikuvatutkimukset kertovat, että Suomesta pidetään. Erityisesti Suomen luonnonkauneus, ympäristönsuojelu, hyvä hallinto, eettisyys ja oikeudenmukaisuus, turvallisuus, ihmisoikeuksien kunnioitus sekä koulutusjärjestelmän laatu tekevät vaikutuksen.

Kansainvälisessä mediassa Suomi näyttäytyy usein maana, jolta olisi mahdollista oppia jotain.  Muun muassa älylaitteiden käyttökielto peruskoulun oppitunneilla herätti kiinnostusta maailmalla. Onnellisuuden tekijöiksi puolestaan nimettiin esimerkiksi turvallisuus, vapaus, luottamus, yhdenvertaisuus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja sauna.

Vaikka suurin osa Suomea koskevasta mediahuomiosta on neutraalia tai myönteistä, viime vuoden suurin yksittäinen uutispiikki oli kielteinen. Potentiaaliselta tavoittavuudeltaan vuoden 2025 suurin uutinen Suomesta oli Miss Suomen ja yksittäisten kansanedustajien rasististen kuvien aiheuttama, lopulta pääministerin anteeksipyyntöön johtanut tapahtumaketju.

Kuvat raportoitiin ympäri maailmaa, mutta suurinta näkyvyyttä ne saivat Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kiinassa. Aihetta käsiteltiin uutisjutuissa verkossa, printissä ja jopa television pääuutislähetyksiä myöten. Eri sosiaalisen median palveluissa Suomea ja rasismia kommentoitiin yhteensä kymmeniätuhansia kertoja.

Suomen maakuvasta kertoo Finland Promotion Boardin julkaisema Suomi muiden silmin 2026 -katsaus, joka yhdistää kansainvälisiä maakuvatutkimuksia, mediaseurantaa ja Suomen ulkomaanedustustojen havaintoja.

Lue myös: Niinistö ja Stubb saavat parhaat arvosanat – suomalaiset tyytyväisiä ulkopolitiikkansa hoitoon

Kommentoi Facebookissa