Monipuolisuus ja kokeilunhalu pärjäämisen avaimina – ”Maatilan tärkeimmät työkalut ovat puhelin ja laskukone”

Anssin ja Mirkan tilalla ei jäädä takariviin myöskään muutosten suhteen. – Paikoilleen on vaarallista jäädä, mutta muutokset tehdään kuitenkin tarkkaan harkiten.

Anssin ja Mirkan tilalla ei jäädä takariviin myöskään muutosten suhteen. – Paikoilleen on vaarallista jäädä, mutta muutokset tehdään kuitenkin tarkkaan harkiten. (Kuva Anne Anttila)

Anssi Sirviön ja Mirka Vepsäläisen mielestä välillä on poikettava myös mukavuusalueen ulkopuolella.

MAATALOUS Sotkamolainen isäntäpari, Anssi Sirviö ja Mirka Vepsäläinen, ovat ahkeria hankkimaan uutta tietoa ja myös kouluttautumaan.

Tilalla ei jäädä takariviin myöskään muutosten suhteen, vaikka vielä muutama vuosi sitten Anssi vannoi, ettei koskaan ryhdy kasvattamaan mansikkaa. Ei ainakaan myyntiin.

– Toisin kävi. Viljelyksessä on nyt 5,4 hehtaaria mansikkaa ja tilan toinen satokausi. Tuotantosuunnan muutosta ei tehdä kuitenkaan kertaloikalla, vaan asteittain. Lehmiä pidetään niin kauan kuin on tarvetta, sillä maitokilot antavat tarvittavaa selkänojaa ja ennen kaikkea taloudellista turvaa, Anssi-isäntä luonnehtii.

Agrologiksi kouluttautunut Anssi otti kotitilan nimiinsä vuonna 2012. Tuolloin tilalla oli kolmisenkymmentä lypsävää ja 78 hehtaaria peltoa. Vastuu tilanpidosta jäi Anssille, sillä Vantaalta kotoisin oleva puoliso, puutarhuriksi opiskellut Mirka Vepsäläinen on käynyt alusta lähtien tilan ulkopuolella töissä.

– Tämä kuvio on toiminut hyvin. Allergian takia en pysty osallistumaan karjanhoitoon, mutta muuten olen mukana tilan eri toiminnoissa. Lisäksi uudessa aluevaltauksessamme, marjanviljelyssä olen erittäin innolla mukana, Mirka kertoo tyytyväisenä.

Anssi sanoo pitävänsä lypsykarjaa niin kauan kuin on tarvetta. – Maitotili tulee kuitenkin kuukausittain, joten heittäytyminen yksistään mansikan varaan ei ole taloudellisesti kaikkein järkevin vaihtoehto.
Anssi sanoo pitävänsä lypsykarjaa niin kauan kuin on tarvetta. – Maitotili tulee kuitenkin kuukausittain, joten heittäytyminen yksistään mansikan varaan ei ole taloudellisesti kaikkein järkevin vaihtoehto. (Kuva Anne Anttila)

”Unelma kariutui peltopulaan”

Kahdeksan vuoden takaisen sukupolvenvaihdoksen aikoihin Anssin katse oli tiukasti maidontuotannossa ja sen laajentamisessa.

– Haaveilin uuden navetan rakentamisesta. Pihattoa puolsivat monet tekijät, mutta unelma kariutui kuitenkin peltopulaan. Myyntihalukkuus oli mitätön ja myös tarpeeksi pitkät vuokrasopimukset lähes mahdottomuus. Suunnitelmien vesittyminen tietenkin harmitti, sillä meillä on hyvätuotoksinen ja muutenkin hyvin kehityskelpoinen karja.

Vaikka laajennussuunnitelmat jouduttiin peltopulan takia nostamaan hyllylle, Anssi ei luovuttanut, vaan jatkoi maidontuotantoa entiseen malliin.

– Kesä 2017 oli kuitenkin vaikea ja vastoinkäymiset heijastuivat luonnollisesti myös maidontuotannon jatkuvuuteen. Samoihin aikoihin huomasin lehdessä kuitenkin mieltä nostattavan jutun, jossa kerrottiin mansikalla olevan kysynnän kasvua myös Sotkamon alueella.

– Innostuimme Mirkan kanssa asiasta ja pian ilmeni, että tilamme sopii sekä maalajin että kastelumahdollisuuksien puolesta todella hyvin mansikanviljelyyn. Myös lähellä olevat pakastamot puoltavat uutta aluevaltaustamme.

Mirka sanoo miettineensä mansikan rinnalle myös muita marjoja. – Hyvistä markkinanäkymistä huolimatta riski on liian iso panostaa vain yhteen marjakasviin.
Mirka sanoo miettineensä mansikan rinnalle myös muita marjoja. – Hyvistä markkinanäkymistä huolimatta riski on liian iso panostaa vain yhteen marjakasviin. (Kuva Anne Anttila)

Maidontuotanto tukee marjanviljelyä

Vaikka mansikan myötä Mirka ja Anssi joutuvat opettelemaan täysin uuden ammatin, niin isäntäpari luottaa vahvasti marjanviljelyyn ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

– Säiden puolesta olemme kyytiläisiä, mutta onnistumisissa mitataan myös oma osaaminen. Niinpä hankimme tietoa ja kouluttaudumme. Esimerkiksi tällä hetkellä suoritamme molemmat marjanviljelytutkintoa, Mirka sanoo.

Vielä tällä hetkellä Sirviön tilan päätuotantomuotona toimii lypsykarjatalous.

– Maidontuotanto tukee marjanviljelyä ja maitoa tuotetaan, kuten tähänkin saakka, täysillä. Etusijalla ovat karjan hyvinvointi ja sitä kautta korkea tuotostaso. Niinpä esimerkiksi ruokinnan suhteen emme löysää. Säilörehun tulee olla tasalaatuista ja hyvää, mutta muuten emme lähde kikkailemaan.

Anssin mukaan tilan parsinavetta ei anna mahdollisuutta aperuokintaan.

– Mutta, kun tätä mahdollisuutta ei ole, olen räätälöinyt erillisruokinnan mahdollisimman yksinkertaiseksi, mutta toimivaksi. Toimii se näinkin, joskin karjasilmä on koko ajan kovalla käytöllä.

  • Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä

Lue myös: Tila, jossa ei säästellä työtunteja – ”Karjanhoito on unelma-ammattimme”

Kommentoi Facebookissa