HENKIRIKOS Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on antanut tuomionsa tapauksesta, joka koski Rantakylässä 8.6.2023 tapahtunutta neljävuotiaan lapsen kuolemaa. Lapsen isäpuolta ja äitiä syytettiin ensisijaisesti lapsen murhasta.
Käräjäoikeus katsoi esitetyn todistelun perusteella, että lapsi oli kuollut aamuyöllä 8.6.2023 syytteessä kuvattuihin palovammoihin, jotka isäpuoli oli aiheuttanut 7.6.2023 ollessaan lapsen kanssa kahden. Vammat oli hyvin suurella todennäköisyydellä aiheutettu höyrymopilla ja joka tapauksessa vähintään kuumalla vedellä.
Koska palovammojen aiheuttaminen oli ollut lapselle hyvin kivuliasta, isäpuolen oli täytynyt pitää lasta väkisin paikoillaan ja suurella todennäköisyydellä painaa tätä esimerkiksi kylpyhuoneen lattiaan tai seinään. Siten myös lapsen sisäelinvammat olivat miehen aiheuttamia. Asiassa ei sen sijaan esitetty todistelua, joka osoittaisi äidin aiheuttaneen lapselleen vammoja.
Isäpuolen väkivalta lasta kohtaan oli ollut väistämättä tahallista. Pahoinpitelynä teko oli erityisen raaka ja julma sekä myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Murha ja tappo edellyttivät kuitenkin kuolemaan saakka ulottuvaa tahallisuutta. Mies oli lopettanut väkivallan ennen kuin palovammojen vakavuus oli ollut lopullisesti havaittavissa. Hän ei ollut tarkoittanut tappaa lasta eikä pitänyt lapsen kuolemaa varmana. HUS:n palovammakeskuksen lausunnon perusteella lapsen kuolema ei ollut hänen saamiensa vammojen varsin todennäköinen vaan pikemminkin melko epätodennäköinen seuraus.
Käräjäoikeus lausuu, että miehen ei myöskään myöhemmän illan käyttäytymisensä perusteella voitu olettaa pitäneen lapsen kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Mies ei ollut aiheuttanut lapsen kuolemaa tahallaan. Kuolema oli kuitenkin ennalta arvioiden miehen rikoksen mahdollinen seuraus, ja mies oli vammat aiheutettuaan velvollinen huolehtimaan lapsen saattamisesta hoitoon tai ainakin hoidon tarpeen arviointiin. Huolellisuusvelvoite oli tilanteessa merkittävä ja riskinotto sen suhteen tietoinen. Mies oli törkeällä huolimattomuudellaan osaltaan aiheuttanut lapsen kuoleman.
Äidin osalta kysymys oli siitä, oliko hän syyllistynyt rikokseen jättämällä kotiin palattuaan hankkimatta lapselle hoitoa. Hän oli väistämättä havainnut lapsen palovammat ja hoidon tarpeen mutta jättänyt toimittamatta lapsen hoitoon, koska hän oli pelännyt huoltajan asemansa vaarantuvan viranomaisten saadessa tietää kaltoinkohtelusta. Äidinkään ei voitu olettaa pitäneen lapsen kuolemaa varsin todennäköisenä. Hänen laiminlyönnistään oli kuitenkin osaltaan aiheutunut lapsen kuolema. Äidinkin huolimattomuus oli ollut törkeää.
Käräjäoikeus tuomitsi isäpuolen Sebastian Simon Daniel Halosen, 26, törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä kahdesta muusta rikoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen, jonka pituus on 7 vuotta 9 kuukautta. Rangaistusta korottivat törkeän pahoinpitelyn vaarallisuus ja rikoksesta ilmenevä miehen syyllisyys. Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 22, tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kahdesta muusta rikoksesta vankeuteen 3 vuodeksi ja 7 kuukaudeksi.
Kun vastaajat tuomittiin vangitsemisvaatimuksen perusteeksi esitetyllä tavalla yli kahden vuoden vankeusrangaistuksiin, ei vangitseminen ole kohtuutonta. Näin ollen vastaajat määrättiin tuomiossa vangittavaksi.
Lue myös: Nelivuotiaan lapsen henkirikoksen esitutkinta vahvistaa – lasta on kohdeltu kaltoin myös aikaisemmin
Kommentoi Facebookissa