”Nyt on sellainen tunnelma, että pistetään tuulemaan!”

Nouseeko savu taas tehtaanpiipusta ja tekemisen meininki palaa Kemijärvelle? (Kuva BiskekRocks)

Kiinalaismiljoonat, biojalostamo ja tuhat työpaikkaa ovat Lapin ykköshanke.

LAPPI Vedenvälkettä ja vihreää kultaa. Niitä lupaavat Kemijärven kotisivut lukijalleen. Kaupunki sijaitsee Kemijärven rannalla ja asukkaiden hyvinvointi on ollut monta kertaa kiinni puusta. Joskus on kohtalo kylläkin kolauttanut klapilla päähän.

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2006 VR lopetti yöjunaliikenteen Helsingistä Kemijärvelle kannattamattomana, kaksi vuotta myöhemmin kaupungin elintärkeä työllistäjä Stora Enson sellutehdas lakkautettiin kohun saattelemana. Maakunnan miehet nousivat vastarintaan ja perustettiin massaliike.

Tehdasta ei saatu enää kunnolla käyntiin, mutta yöjunat sentään palasivat. Kaupungin suuri poika ohjaaja ja näyttelijä Kari Väänänen toi tätä pohjoisen elämänmenoa televisiokatsojille tutuksi Yleisradion TV2:n draamasarjalla Taivaan tulet.

Tänään taivaanrannassa näkyy taas toivoa. Keitele Forest avasi sahan entisen sellutehtaan nurkille viime vuonna, suuria työllistäjiä ovat myös Kelan yhteyskeskus sekä kylmälaitteita valmistava Porkka. Työllisyystilanne on kohentunut radikaalisti, työttömiä on tuskin 600 henkeä ja työttömyysprosentti 17,8.

Vuotta aikaisemmin työttömiä oli sata enemmän, viisi vuotta sitten tuhat enemmän. Hieman alle 8 000 asukkaan kaupungissa oli parhaimmillaan myös jopa 400 turvapaikanhakijaa.

– Ei heistä ole ollut mitään harmia. Tuovat hieman väriä kaamokseen, kaupunginjohtaja Atte Rantanen toteaa.

Kiinalaiset toisivat lisää töitä

Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala ilmoitti eilen löytäneensä pitkään suunnitellulle biojalostamohankkeelle kumppanin, kiinalaisen Camcen. Nyt on vielä saatettava loppuun tehtaan ympäristövaikutusten arviointi. Investointipäätös pitäisi tehdä ensi vuoden loppuun mennessä, tuotanto alkaisi vuonna 2020.

Kaupunginjohtaja Atte Rantanen on juuri saapunut päivälliseltä kiinalaisvaltuuskunnan sekä paikallisten vaikuttajien kanssa.

– Jos tehdas tulee Suomeen, se tulee Kemijärvelle. Tämä on Lapin ykköshanke, nyt on sellainen tunnelma, että pistetään tuulemaan.

Raaka-aineensa tehdas saisi lähialueilta, pääosin Keiteleen sahalta, mahdollisesti myös Pölkyn sahalta Kuusamosta. Sahahake on sellun parasta raaka-ainetta. Rakennusaikana tehdas työllistäisi noin 2 700 henkilöä, valmistuessaan noin tuhat, kun mukaan otetaan koko tehtaan vaatima infrastruktuuri.

– Täältä puuttuvat nyt ne keski-ikäiset lapsineen, jotka joutuivat lähtemään Stora Enson lopettaessa. Lastentarhojen ryhmät ovat kyllä täynnä, mutta lukiossa on liian vähän oppilaita, Atte Rantanen miettii.

Kemijärven kyänraitti on tullut tutuimmaksi Taivaan tulet -televisiosarjan myötä. (Kuva Petr Glivicky)
Kemijärven kylänraitti on tullut tutuimmaksi Taivaan tulet -televisiosarjan myötä. (Kuva Petr Glivicky)

Kemijärven miehet asialla

Camce kuuluu Kiinan valtion Sinomach-konserniin. Boreal Biorefin omistavat puolestaan tasaosuuksin Heikki Nivalan Halla Oy, Timo E. Korvan ja Pekka Koskenrannan ja Sijoituskiila Oy sekä kaupungin kehitysyhtiö Kemijärven Kehitys Oy 24 prosentin osuudella. Uudesta hankkeesta kiinalaisille on luvattu enemmistöosuus.

Heikki Nivala on paikallinen keskustavaikuttaja ja sellutehtaan sulkemista vastustaneen massaliikkeen vetäjä, Korva entinen kansanedustaja, kaupunginjohtaja ja maakuntajohtaja, Koskenranta kaupungin teknisenä johtajana toiminut.

Ennen mahdollista investointipäätöstä Suomen valtio odottaa vielä, että hankkeeseen lähtisi mukaan lisää suomalaista ja eurooppalaista pääomaa.

– Viimeisten yhteydenottojen perusteella hanke toisi mukanaan huomattavia tuloja myös sivuvirtoina, kaupunginjohtaja Rantanen laskee.

Itse tehtaassa kysymyksessä on noin 800 miljoonan euron hanke, biojalostamo tuottaisi pitkäkuituista havusellua, liukosellua sekä mikrokiteistä sellua. Näistä viimeisin on ehkä taloudellisesti mielenkiintoisin, sillä Aalto-yliopistossa on kehitetty tekniikka, jolla sitä pystytään tuottamaan aikaisempaa huomattavasti halvemmalla.

Kiinassa on jatkuva pula puukuidusta, maa tuo 80 prosenttia sellusta ulkomailta. Camce on vastikään perustanut Valko-Venäjälle samantyyppisen laitoksen, kuin Kemijärvellekin on suunniteltu.

Kenelle metsät kuuluvat?

Metsä Group on parhaillaan rakentamassa Äänekoskelle suurta, 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa valmistavaa tehdasta, jonka investointi on noin 1,2 miljardia euroa. Kuopioonkin on suunniteltu 1,1 miljoonaa tonnia vuodessa tuottavaa biojalostamoa. Kemijärvi tuottaisi 0,4 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kiinalaiset ovat investoimassa pohjoiseen vahvasti. Euroopan Unioni on antanut jo 89 miljoonan euron investointituen Kemiin suunniteltuun biopolttoainejalostamoon, joka rahoitettaisiin pääosin kiinalaisyhtiö Kaidin varoilla. Uuden yhtiön toimitusjohtaja on entinen puolustusministeri Carl Haglund.

Kaikki näyttää siis hyvältä, mutta ainoastaan suomalaiset metsäyhtiöt eivät katso hyvällä uusia investointeja. Puuta kyllä riittää, mutta sen hinta todennäköisesti nousisi. Heikki Nivala sanoo asian suoraan Kemijärven hankkeen julkistustilaisuudessa.

– He toimivat vanhan kartelliajatuksen mukaan, että Suomessa olevat metsävarat olisi heille varattuja, eikä muita voi tulla markkinoille.

Kaupunginjohtaja Atte Rantanen muotoilee asian sovinnollisemmin. Metsähallituksen johdon taholta on myönnetty, että puu kasvaa Suomessakin nyt nopeammin kuin koskaan, se on ilmastonmuutoksen kääntöpuoli.

– Stora Enso ei ole lähes kymmeneen vuoteen kaatanut alueelta metsää. Nyt ne puut pitäisikin jo kaataa.

Menneiden vuosien myrkyt

Teollisuuden työpaikoilla on joskus kallis hinta, kuten Talvivaarasta tiedetään. Osattomaksi ei ole jäänyt Kemijärvikään. Stora Enso omistaa edelleen paikkakunnalta maata, jossa sijaitse 36 ha suuruinen jätelampi.

Kukaan ei tiedä mitä kaikkea sinne on vuosien saatossa upotettu, lampi on syvimmältä kohdaltaan yhdeksän metriä syvä. Sen puhdistamisesta on annettu yli 40 miljoonaan euroon kohoavia arvioita, Kemijärven kaupungin budjetti on vain 10 miljoonaa suurempi.

Vastuu lammen puhdistamisesta on kuitenkin Stora Enson.

Kommentoi Facebookissa