TERVEYS Kehitys kohti verenpaineen aiheuttamia aivoverenkiertohäiriöitä alkaa jo nuorena. Ensimmäinen merkki koko ongelmasta saattaa olla myöhemmin keski-iässä iskevä aivoinfarkti.
– Kyllä pitää elää, mutta kannattaa myös harvakseltaan mitata verenpainetta. Vain niin tietää, missä mennään, sanoo neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen.
Kohonnut verenpaine vaivaa jo puolta 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista miehistä. Naisilla tilanne on hieman parempi. Miehet sairastuvat aivoverenkiertohäiriöihin noin kymmenen vuotta aiemmin kuin naiset. Ilmiölle on syynsä.
– Elämäntavat eivät ole hyvät, tiivistää Mika Koskinen.
Aikuisuuteen ja perheellisen ruuhkavuosiin siirtyvälle miehelle liikunta ja painonhallinta ovat terveyden ydinkysymyksiä. Niihin kietoutuu myös alkoholinkäyttö.
– Jos olut kuuluu säännöllisesti arkielämään, se merkitsee valtavaa määrää ylimääräisiä kaloreita ja lihomista. Alkoholi lisää ruokahalua, ja ellei suolan määrään kiinnitä mitään huomiota, verenpaineen nousu ei ole ihme.
Elämästä saa ja pitää nauttia, mutta jonkinlainen elintapojen tasapaino olisi aikuisvuosilla hyvä kehittää.
– Tasapaino on tärkeää myös heille, joiden arki on kiireistä suorittamista, urheilemista, urantekemistä, matkustamista ja lasten harrastusten mahdollistamista. Heillä verenpaine saattaa kohota huomaamatta stressin takia, Koskinen toteaa.
Kohonnut verenpaine on oireeton eikä paineitaan voi tietää mittaamatta. Siksi verenpaineen mittaaminen tai mittauttaminen on tarpeellista jo kolmenkympin jälkeen. Harvakseltaan mutta säännöllisesti on hyvä sääntö, jos lukemat ovat hyvät, Mika Koskinen suosittelee.
Jos paineet taas lähtevät nousuun, pelkkä mittaaminen ei riitä. Paineen voi saada laskuun elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä.
Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin vuosittain noin 25 000 henkilöä. Kohonnut tai korkea verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä.
Kommentoi Facebookissa