Pääsiäismatkalle on luvassa vaihtelevia kelejä – ”Pahoja ruuhkia ei ole odotettavissa”

Poliisi valvoo liikennettä muun muassa Itä-Suomessa kattavasti koko pääsiäisen ajan. (Kuvituskuva Fotolia)

Ajoväsymyksen on todettu olleen osatekijänä lähes joka viidennessä vakavassa liikenneonnettomuudessa.

LIIKENNETURVALLISUUS Poliisi valvoo pääsiäisen meno- ja paluuliikennettä, koska peräkkäiset juhlapyhät kasvattavat liikennemääriä päätiestöllä.

– Pääsiäisen meno- ja paluuliikenteessä saattaa syntyä jonoja ainakin asutuskeskusten läheisyydessä ja muutamille Etelä-Suomen pääteille lähelle isoja taajamia. Pahoja ruuhkia ei ole kuitenkaan odotettavissa, mutta kannattaa varautua sekä aikataulullisesti että henkisesti siihen, ettei pysty ajamaan täysin oman rytminsä mukaan, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.

Pahkinin mukaan menoliikennettä on eniten kiirastorstaina iltapäivällä kello 14 ja 19 välillä sekä pitkäperjantaina kello 9 ja 13 välillä. Monet palaavat pääsiäisen vietosta jo sunnuntai-iltana, mutta vilkkainta paluuliikenne on toisena pääsiäispäivänä, maanantaina kello 13 ja 20 välillä.

– Poliisi valvoo kiirastorstaina Itä-Suomen vilkkaimpia tieosuuksia pääsiäisen menoliikenteen aikaan. Liikennevalvontaa suunnataan erityisesti ajotapavalvontaan – ohitukset, etäisyys edellä ajavaan – sekä ajonopeuksien valvontaan. Poliisi valvoo liikennettä Itä-Suomessa kattavasti koko pääsiäisen ajan, Pahkin kertoo.

Pahkin muistuttaa, että poikkeuksellisen aikaisen pääsiäisen vuoksi pääsiäisviikonlopun ajokelit saattavat olla vielä varsin talvisia ja vaihdella paljon sekä alueellisesti kuin myös ajallisesti eri päivinä. Jäätyneet sulamisvedet tai polanteiden pehmeneminen voivat yllättää kokeneenkin autoilijan.

Ennen matkaa kuljettajan kannattaa seurata sääennusteita ja tarkistaa ajantasaiset kelitiedot. Vinkkejä matkantekoon saa internet-sivujen kautta ajantasaisista kelikamerakuvista sekä keli- ja häiriötiedoista. Talvinopeusrajoitukset ovat voimassa vielä pääsiäisen jälkeenkin.

Ohittaminen jonossa on usein täysin turhaa eli käytännössä ohittamisella saa vain uuden paikan jonossa. Ajallisesti ohittamisella ei vilkkaimpaan aikaan voita juuri mitään.

– Ohittaminen voi jopa lisätä vaaratilanteita jonossa ja yksikin ohittaja saattaa hidastaa koko pitkän jonon vauhtia.  Kannattaakin varautua siihen, että nopeus jonossa hiukan vaihtelee ja sen seurauksena autojen väliset etäisyydet vaihtelevat. Jos ajaa liian lähellä edellä ajavaa, joutuu ajamaan hänen ehdoillaan. Liian lähellä edellä ajavaa ajamisesta tulee tempoilevaa, rasittavaa ja epämukavaa niin itselle kuin matkustajillekin. Liian lyhyt turvaväli lisää haitariliikettä ja peräänajon riski kasvaa, Pahkin varoittaa.

Pahkinin mukaan järkevintä on pitää riittävä välimatka eli turvallisuusväli edellä ajavaan. Silloin pystyy lukemaan tienpintaa, sen pitävyyttä ja kuntoa sekä pystyy seuraamaan kauempana jonossa olevia tapahtumia ja pystyy seuraamaan takana tulevaa liikennettä. Riittävä turvaväli vähentää jarrutustarvetta, tuulilasi sekä valaisimet pysyvät puhtaina ja se säästää myös polttoainetta ja ympäristöä. Ajaminen on rauhallista ja matkustajillekin matkanteko on mukavampaa.

– Jos pystyy säätelemään turvallisuusväliään pelkällä kaasupolkimen liikkeellä, silloin välimatka edellä ajavaan on yleensä järkevä ja riittävä, Pahkin vinkkaa.

Ajoväsymyksen on todettu olleen osatekijänä lähes joka viidennessä vakavassa liikenneonnettomuudessa. Väsymys on seurausta pitkästä ajoajasta, kuljettajan univajeesta tai terveydentilasta. Pitkälle ajomatkalle kannattaakin lähteä hyvin levänneenä ja ilman kiirettä. Matkaa suunnitellessa ei kannata laatia liian tiukkaa aikataulua.

Pahkin muistuttaa myös ajoneuvon lastauksen merkityksestä eli tavarat sijoitellaan autoon niin, etteivät ne pääse ajon aikana lentämään äkkijarrutuksissa tai muustakaan syystä. Kaikki autossa matkustavat käyttävät turvavöitä ajon aikana.

Lue myös: Yli tuhat kuljettajaa käytti matkapuhelinta lainvastaisesti – tekstin kirjoittaminen ajaessa huolestuttavinta

Kommentoi Facebookissa