BUDJETTI Hallitus sopi kautensa viimeisessä budjettiriihessä vuoden 2019 talousarvioesityksestä, jonka loppusumma on 55,3 miljardia euroa. Valtion verotulojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2019 noin 45,8 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on noin 3,7 prosenttia.
Hallitus jatkaa autoveron alentamista ja tupakkaveron korottamista vuonna 2019. Ajoneuvoveroa kevennetään 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alun jälkeisiltä veropäiviltä. Asuntolainan korkovähennystä rajoitetaan edelleen: ensi vuonna vähennyskelpoista on 25 prosenttia koron määrästä.
Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan, kun otetaan huomioon maksumuutokset. Ansiotuloverotusta kevennetään painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä.
Alkoholiverotusta kiristetään vuositasolla 30 miljoonalla eurolla, virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla ja energiaverotusta 22 miljoonalla eurolla.
Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan 1,4 miljardia euroa vuonna 2019, kun vuodelle 2018 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 3,1 miljardia euroa. Vuoden 2019 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 109 miljardia euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Työmarkkinoihin ja tutkimuksiin vauhtia
Työllisyyden kasvua rajoittavat muun muassa ongelmat työvoiman saatavuudessa sekä osatyökykyisten heikko työllistyminen. Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin.
Yrityksille maksetaan palkkio, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tarkoitukseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa vuonna 2019. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10,3 miljoonan euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.
Hallitus on päättänyt toteuttaa ikääntyneiden työttömien kertaluonteisen eläketuen. Tuen piiriin pääsisi halutessaan 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö odottamaan siirtymistään vanhuuseläkkeelle.
Hallitus haluaa edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä. Käytäntöjä kehitetään siten, että työn haku ja vastaanottamisvelvoitetta sovelletaan nykyistä kattavammin ja sen katkaisevia toimenpiteitä lyhennetään kotouttamisjaksojen aikana.
Tutkimus- ja kehitystoimintaan lisätään pysyvinä tasokorotuksina 94 miljoonaa euroa valtuuksiin ja 26 miljoonaa euroa määrärahoihin. Business Finlandin avustusvaltuuksiin tehdään 69 miljoonan euron tasokorotus. Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 miljoonalla eurolla.
Ruoantuotantoa ja viljelijöiden jaksamista tuetaan
Suomalaisen maatalouden kannattavuus on jatkunut heikkona jo pitkään. Kansallisiin toimiin suunnataan 30 miljoonaa euroa vuoden 2018 toisessa lisätalousarvioesityksessä sekä vuoden 2019 talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä.
Luonnonhaittakorvauksen vuoden 2019 tason ylläpitämiseksi suunnataan 6 miljoonaa euroa aiemmin kehysriihessä päätetyn 21,5 miljoonan euron lisäksi. Maatalouden energiaveroja palautetaan korotetusti 20 milj. euroa vuodelta 2018.
Maatalousyrittäjien eläkelain viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan 1,2 miljoonalla eurolla vuosina 2019–2020. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle osoitetaan jatkorahoitusta Välitä viljelijästä -projektiin 3 miljoonaa euroa vuosille 2019−2020. Näin vahvistetaan viljelijöiden kriisitukea koko maassa.
Vuorineuvos Reijo Karhinen on selvittänyt hallitukselle keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Hallitus päätti kohdistaa 4,2 miljoonaa euroa toimiin, joilla muun muassa edistetään elintarvikevientiä ja maatalouden tilusrakenteen kehitystä sekä varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Tukitoimien lisäksi haetaan tarvittavia joustoja EU-sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi.
Eriarvoisuutta vähennetään, päivärahoja korotetaan
Eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikkein pienimpiä päivärahoja korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tarkoitukseen osoitetaan ensi vuodelle noin 20 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin. Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuajan poistoon ehdotetaan nettona 4,4 miljoonaa euroa.
Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaa kuukaudessa arviolta 9 euroa. Takuueläkkeen saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen kohdennetaan 5 milj. euroa. Muutos valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Kaikkein pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturva paranee, kun vanhempainpäivärahat nousevat samalla, kun vähimmäispäivärahoja korotetaan. Lapsiperheiden arkea tuetaan lisäämällä lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa vuodella 2019.
Rintamaveteraaneille mahdollistetaan uuden lainsäädännön kautta samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Rintamaveteraaneilla on oikeus palveluihin ja kunnilla on oikeus laskuttaa kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuten sotainvalidienkin osalta.
Poliisien määrää kasvatetaan
Hallitus kohdentaa poliisin toimintoihin yhteensä yli 36 miljoonan euron lisäpanostuksen vuodelle 2019. Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200:ssa kohdennetaan jo kehysriihessä päätetyn 18 miljoonan euron lisärahoituksen lisäksi 3,3 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan erityisesti haja-asutusalueiden poliisivirkojen lisäämiseen. Tämä tarkoittaa kymmeniä uusia virkoja.
Lisäksi ennalta estävään toimintaan kohdennetaan 2,5 miljoonaa vuodelle 2019. Lisämäärärahalla halutaan puuttua lähiöiden turvallisuuskehitykseen ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Toiminnassa panostetaan erityisesti lähiöpoliisi- ja Ankkuri-toimintaan.
Lähiöpoliisit toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten, alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja Ankkureilla pyritään ennaltaehkäisevästi puuttumaan erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymiseen yhdessä poliisien, nuoriso- ja sosiaalityön sekä koulujen kanssa.
Suojelupoliisin ydintoiminnan ja toimintakyvyn varmistamiseksi rahoitusta vahvistetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Myös siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus Supoon on huomioitu. Siihen kohdennetaan 10 miljoonan euron lisärahoitus, jonka ehtona on lainsäädännön voimaantulo.
Lue myös: Orpon budjettiehdotus uskoo talouskasvun jatkumiseen – valtionvelka nousee 109 miljardiin euroon
Kommentoi Facebookissa