Pariisin olympialaisten avajaiset vesittyivät kirjaimellisesti

Eiffel-torni esitti pääosaa Pariisin olympialaisten avajaisissa. (Kuva AOP)

Pariisin olympialaisten avajaisia varjosti rankkasade ja kisaoppaiden puutteellinen toiminta.

OLYMPIALAISET Pariisin olympiakisojen avajaiset järjestettiin perjantaina. Tapahtumassa oli yritystä, mutta rankkasade vesitti tapahtumaa kirjaimellisesti.

Ranskalaiset olivat keksineet uutta, eivätkä avanneetkaan kisojaan olympiastadionilla. Joukkueet tuotiin Seine-jokea pitkin jokilaivoilla Trocaderon puutarhaan kyhätylle areenalle, jolla sitten perinteisempiä seremonioita suoritettiin.

Ihan hyvä idea. Ongelmana vain oli rankka säätila. Vettä tuli kuin aisaa, eikä yhdeksän miljardin kisabudjetilla oltu saatu aikaiseksi sadekatoksia muille kuin presidentti Emmanuel Macronille lähipiireineen sekä Kansainvälisen Olympiakomitean KOK:n jäsenille, joiden joukossa ex-jääkiekkoilija Emma Terhokin oli pönöttämässä aivan Macronin ja KOK:n puheenjohtajan Thomas Bachin takana.

Sade jatkui koko avajaisten ajan. Kisajärjestäjät saivat sentään jaettua muovisia sadesuojia, joiden ”muotitietoisuus” oli kaukana pariisilaisesta eleganttiudesta.

Avajaisissa nähtiin ylipitkiä tanssiesityksiä. Puujalkavitseiltä sentään vältyttiin. Olympiatulen tuontiin liittyi itseironiaakin, kun Pariisin metrossa tuli sähkökatkos ja futislegenda Zinedine Zidane luovutti olympiatulen lapsille, jotka kuljettivat sitä metrotunnelin kautta.

Tahattomasta komiikasta vastasi puheenjohtaja Thomas Bach. Hänen tönkkö puheensa muistutti suomalaisen peruskoulun rehtorin puhetta kevätjuhlassa. Kaikki lähtisivät mieluummin lomalle kuin kuuntelisivat moista jonninjoutavaa tekopirteää jorinaa.

Bach puhui rauhasta ja veljeydestä. Hän on tehnyt urallaan kuitenkin paljon Vladimir Putininkin toiveiden eteen. Bach on vaikuttanut siihen, että venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita todellakin kilpailee Pariisissa.

Avajaiset päättyivät Celine Dionin hienoon lauluesitykseen. Sade lakkasi samalla kuin taikaiskusta.

Sen jälkeen avajaisvierailla oli epätietoisuutta, miten matkata takaisin majapaikkaan. Surkealla englanninkielentaidolla varustetut kisaoppaat olivat pihalla kuin lintulaudat. Ei osattu neuvoa, mikä metrolinja kulkisi normaalisti ja mikä ei.

Lopulta paluumatka toisella puolelle kaupunkia onnistui neljällä eri metrovaihdolla. Normaalisti olisi sujunut kahdella vaihdolla.

Teksti Otto Palojärvi, Pariisi

Lue myös: Käsipallo päihittää Pariisissa suomalaisen kirkkotunnelman

Kommentoi Facebookissa