TERVEYS Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien tekijöiden, perhetaustan ja ylipainon yhteyksiä.
– Kun tutkimuksessa huomioitiin nuoren taustatekijät – syntyperä, perheen koettu taloudellinen tilanne ja äidin koulutus – tilastollinen yhteys ylipainon sekä usean terveyttä ja hyvinvointia kuvaavan tekijän välillä säilyi, kertoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä.
Monella nuorella ylipainoisuus oli yhteydessä myös yksinäisyyteen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin itsenäisiä yhteyksiä syntyperän ja sosioekonomisen aseman sekä terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien tekijöiden välillä.
Esimerkiksi perheen kohtalainen tai sitä huonompi taloudellinen tilanne oli yhteydessä nuoren raportoimiin keskusteluvaikeuksiin vanhempien kanssa, keskinkertaiseksi tai huonoksi koettuun terveydentilaan, ahdistuneisuusoireisiin, yksinäisyyteen, masennusoireisiin, aamupalan syömättä jättämiseen, kiusaamiskokemuksiin, vähäiseen liikuntaan ja alle kahdeksan tunnin yöuneen kaikilla nuorilla.
– Voidaan siis todeta, että sekä nuorten terveyskäyttäytyminen, että sosioekonominen asema ovat itsenäisesti yhteydessä ylipainoon ja ylipainon riskiä lisäävä terveyskäyttäytyminen on vain osittain riippuvaista sosioekonomisista taustatekijöistä. Vastaavasti vain osa ylipainoon yhteydessä olevista psykososiaalisista ja terveydellisistä haasteista selittyy sosioekonomisilla taustatekijöillä, toteaa johtaja Tiina Laatikainen THL:sta.
Tutkimuksen tulokset nostavat esiin lasten ja nuorten kasvun seurannan, ylipainon ja ylipainon riskiä lisäävien tekijöiden tunnistamisen sekä varhaisen ehkäisyn ja psykososiaalisen tuen tärkeyden. On tärkeää tunnistaa lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea, ja järjestää sitä heille.
Äitiys- ja lastenneuvolalla, kouluterveydenhuollolla ja perhekeskuksilla on hyvät mahdollisuudet tähän. Fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä edistävää ravitsemusta lisäävät toimet sekä opetus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tasoittavat perhetaustasta johtuvia eroja.
Tutkimus perustui Kouluterveyskyselyn vuoden 2019 aineistoon.
Lue myös: Köyhät naiset ovat toiveikkaampia kuin köyhät miehet – ”Pahinta on kokea ihmisarvonsa laskevan”
Kommentoi Facebookissa