SISÄLLISSOTA Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Tampereella 4. huhtikuuta osana sisällissodan muistovuoden tapahtumia. Vierailu alkoi Tampereen yliopistolta, jossa presidentti Niinistö piti täydelle juhlasalille luennon otsikolla Sodasta sovintoon.
Presidentti totesi, että suomalaiset ovat osoittaneet muistovuonna historian tajua ja kypsyyttä — keskustelu sisällissodasta on ollut maltillista.
– Kipeiden asioiden käsittelyssä maltti on valttia etenkin aktiivisen informaatiovaikuttamisen aikana, jolloin kaikkia jakolinjoja pyritään käyttämään hyväksi.
Presidentti Niinistö muistutti myös, että historian kipukohdat on syytä kohdata avoimesti. Sadan vuoden takaisilla tapahtumilla on merkitystä myös nykyisen Suomen kannalta.
– Yhteiskunnan romahtaminen sisällissotaan on näet pahinta mitä kansakunnalle voi tapahtua. Sen opit on syytä muistaa, varjella vakauttamme aikana, joka monin paikoin säteilee ja sykkii epävakautta.
Vuoden 1918 jälkeen tehdyillä valinnoilla ja kehityksellä voi presidentin mielestä olla myös laajempaa relevanssia, sillä Suomi on nykyään maailman vakaimpia ja menestyneimpiä valtioita.
Presidentti pohti puheessaan sisällissodan syitä ja mekanismeja. Hänen mukaansa tarvitaan tilaa ja tilausta syvälle eripuralle: erimielisyyttä ja puutetta, usein ikärakenteeltaan nuorta väestöä, mutta myös yhteisten instituutioiden hyväksyttävyyden hapertumista tai niiden suoranaista puutetta. Ulkoiset tekijät ovat myös syynä.
– Oma sisällissotamme on tästä hyvä esimerkki. Suomessa oli kyllä sisäisen konfliktin aineksia — tyytymättömyyttä, epävarmuutta, nälkää ja kiukkua, mutta viime kädessä voimakas ulkopuolinen paine ajoi punaiset sodan tielle. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että Venäjän vallankumouksen tuulet eivät niinkään tarttuneet vaan tartutettiin Suomeen.
Presidentti jatkoi toteamalla, että sisällissodat myös houkuttavat ulkopuolisia puuttumaan tilanteeseen. Se nähtiin niin sata vuotta sitten Suomessa kuin tänä päivänä Syyriassa. Aseiden vaiettua alkaa tehtävistä hankalin, eli jälleenrakennus, luottamuksen rakentaminen ja sovinnon saavuttaminen.
– Tarvitaan viisautta, malttia, halua sovitella ja sopia. Ennen kaikkea tarvitaan aikaa ja ajan mittaan rakentuvia vahvoja instituutioita, jotka toiminnallaan ansaitsevat kansalaisten luottamuksen ja tuen.
Presidentti Niinistö viittasi osallisen kansallistunteeseen, jonka hän on aiemminkin nostanut esiin.
– Se on tunne, että tämä maa ja yhteisö on minun siksi, että olen siinä ja siitä osallinen. Nautin sen antamaa tukea ja suojaa ja siitä vastineeksi itse osallistun sen rakentamiseen ja puolustamiseen kykyjeni mukaan.
Osallisen kansallistunteen suuntaan otettiin sisällissodan jälkeen Suomessa tärkeitä ensiaskeleita, vaikka se ei Niinistön mukaan suoraviivaisesti tapahtunutkaan. Tärkeitä askeleita oli niin sanoissa kuin teoissa. Kyösti Kallio puhui jo toukokuussa 1918 Nivalassa suomalaisista, jotka eivät ole punaisia tai valkoisia, vaan ainoastaan Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä.
– Lisäksi hänen nimeään kantava Lex Kallio vuodelta 1921 antoi maata ja yhteenkuuluvuutta maattomille. Tärkeää oli myös kansanvallan pelisäännöistä kiinnipitäminen. Näin rakennettiin Suomea, joka talvisodan koittaessa 1939 oli valmis olemaan romahtamatta ja päinvastoin nousemaan yhtenäisenä kansakuntana vapauttaan puolustamaan.
Niinistö korosti luennossaan, että on tärkeää kyetä asettautumaan toisen ihmisen asemaan ja muistaa, että eri vakaumuksia, taustoja, tavoitteita ja mielipiteitä on kunnioitettava, vaikka olisi itse eri mieltä. Presidentti päätti luentonsa kertomalla, mikä on hänen mielestään vuoden 1918 tärkein opetus.
– Kaikkein tärkein tehtävä kansakunnalle on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan. Sen romahdettua vain harvat tulevat paikalle hyvin aikein.
Yliopistolta presidentti Niinistö siirtyi museokeskus Vapriikkiin Tampere 1918 -näyttelyyn. Interaktiivisessa näyttelyssä oli tarjolla näkökulmia kevään 1918 tapahtumiin niin molempien osapuolten taistelijoilta, siviileiltä kuin sivustakatsojilta. Presidentti osallistui Vapriikissa myös historioitsija Teemu Keskisarjan luennolle Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918?.
Tampereen lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioittaa sisällissodan muistovuotta vierailuilla Nivalaan ja Turkuun. Nivalassa presidentti Niinistö osallistuu Sovinnonpuheen juhlaan lauantaina 5. toukokuuta.
- Lähde Tasavallan presidentin kanslia
Kommentoi Facebookissa