TALOUS Viimeaikainen kehitys kiinteistömarkkinoilla on pakottanut tiettyjen kiinteistörahastojen sulkemiseen määräajaksi. Finanssiala huomauttaa, että rahastojen sulkeminen ei ole merkki kriisistä vaan normaali, joskin raskas keino hallita likviditeettiriskiä eli maksuvalmiutta.
Sijoitusrahasto sinänsä mahdollistaa riskien hajauttamisen yhteisen sijoitustoiminnan kautta ja tuo myös vähittäissijoittajalle suursijoittajan edut, kuten pääsyn sellaisiin sijoituksiin, mitkä suoraan tehtynä eivät olisi järkeviä tai mahdollisia.
Riskit voivat liittyä esimerkiksi sijoituskohteiden arvon kehitykseen, geopolitiikkaan tai sijoituskohteiden likviditeettiin, kykyyn muuttaa kiinteää omaisuutta rahaksi.
Kiinteistörahastot omistavat usein kokonaisia kiinteistöjä, jolloin omistusten realisointi edellyttää, että kiinteistölle löytyy ostaja. Tällä hetkellä kiinteistömarkkinoiden tilanne on yleisesti huono ja omistusten realisointi on vaikeaa niin rahastoille kuin muillekin sijoittajille.
Markkinoilla on tarjolla runsaasti erilaisia rahastoja erilaisiin tarkoituksiin. Kunkin rahaston toiminnan ominaiset piirteet määritellään rahaston säännöissä. Yksi keskeinen ero sääntelyssä on rahastojen jako sijoitusrahastoihin ja erikoissijoitusrahastoihin.
Sijoitusrahastojen sääntely määrää varsin yksityiskohtaisesti esimerkiksi sen, mitkä sijoituskohteet ovat sallittuja. Sijoitukset keskittyvät periaatteessa likvideihin osakkeisin, korkoinstrumentteihin sekä rahamarkkinasijoituksiin. Näidenkin käytännön likviditeetti voi toki vaihdella erilaissa markkinatilanteissa.
Vaihtoehtoiset rahastot taas voivat sisältää lähes mitä tahansa. Asia korostuu hyvin kotimaisen sääntelyn terminologiassa. Erikoissijoitusrahastossa on jotakin erikoista, mihin on syytä kiinnittää huomiota, ja tämä erikoisuus kerrotaan rahaston säännöissä.
Finanssiala kertoo, että rahaston lähtökohta kuitenkin on, että sijoittajalla on mahdollisuus säännöissä määritellysti lunastaa osuutensa. Epälikvideihin varoihin sijoittavassa erikoissijoitusrahastossa tämä tapahtuu yleensä harvemmin kuin sijoitusrahastoissa.
Eri tilanteisiin on erilaisia sääntelyn määrittämiä keinoja, joista lunastusten ja merkintöjen keskeyttäminen on ankarimmasta päästä. Tilanne ei kuitenkaan ole ainutkertainen: koronakeväänä 2020 eräiden korkorahastojen merkinnät ja lunastukset keskeytettiin, kun korkomarkkinoilla oli epävarmuutta hinnoittelusta.
Rahaston maksuvalmiuden hallinnassa keskeinen lähtökohta on osuudenomistajien eli sijoittajien etu ja tasapuolinen kohtelu. Lunastukset tehdään sijoittajien yhteisesti omistamista rahaston varoista. Rahastoissa sijoitusten arvonnousut ja -laskut vaikuttavat suoraan sijoittajaan.
Suljettuna olevien rahastojen sijoittajien kannalta tilanne on luonnollisesti ikävä, mutta kuten yleensä markkinoilla, tilanne paranee ajan myötä. Suljettuna olevan rahaston sijoittaja nauttii edelleen muun muassa rahaston tuomasta hajauttamisen edusta verrattuna esimerkiksi suoran asuntosijoittamisen riskeihin.
Lue myös: Kiinteistösijoituksissa epäillään huijatun liki 300 henkilöä – vahinko yhteensä noin 9,5 miljoonaa
Kommentoi Facebookissa