KANSALLISPUISTO Selkämeren kansallispuiston perustamisesta on tänä vuonna kulunut 10 vuotta. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana Metsähallitus on kehittänyt palveluja yhdessä kumppanien kanssa sekä hoitanut alueen luontoa ja kartoittanut vedenalaista Selkämerta.
Kansallispuiston perustamisen jälkeen kansallispuistoon on liitetty Rauman kaupungin omistamat saaret Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskarin länsiosa sekä muita pienempiä saaria ja vesialueita.
Selkämeren kansallispuisto oli uranuurtaja monella tapaa. Kansallispuisto oli ensimmäinen varsinaisia vesialueita ja meren pohjaa suojeleva puisto. Selkämeren kansallispuiston yli 90 000 hehtaarin pinta-alasta on vettä yli 98 prosenttia ja kansallispuisto onkin Suomen suurin Itämeren suojelualue.
Selkämeri oli myös ensimmäinen kansallispuisto, jonka perustamistarkoituksiin on kirjattu vedenalaisen luonnon suojelu ja ammattikalastuksen elinvoiman turvaaminen edistämällä luonnonvaraisten kalakantojen suojelua.
Kansallispuisto on kasvattanut suosiotaan tasaisesti ja vuonna 2020 Selkämerelle tehtiin jo 99 300 käyntiä. Palveluita ja retkeilyrakenteita on kehitetty muun muassa Katanpäässä, Isokarissa, Iso-Enskerissä, Seliskerissä, Säpissä ja Munakarissa. Tärkeä merkkipaalu on myös vuonna 2019 aloitettu yhteistyö Satakunnan vankilan Huittisten avolaitoksen kanssa. Eduskunnan myöntämällä lisämäärärahalla on myös kunnostettu useita kohteita.
Selkämeri on yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueistamme Suomen rannikolla. Vedenalaisen luonnon kartoitustutkimus alkoi jo vuonna 2009 ja jatkuu edelleen.
– Lähdimme kartoittamaan lähes tyhjältä kartalta, sillä Selkämeren vedenalaista luontoa ei ollut siihen mennessä juurikaan laaja-alaisesti selvitetty. Kuluneen 13 vuoden aikana olemme kartoittaneet merialueelta kymmeniä tuhansia havaintopisteitä, joita on saatu sukeltamalla, videoimalla ja ottamalla pohjanäytteitä. Metsähallituksen vedenalaiset kartoitukset ovat tuoneet runsaasti lisätietoa Selkämeren merilajien ja luontotyyppien levinneisyydestä, sanoo meribiologi Heidi Arponen Metsähallituksesta.
Kartoituksissa on havaittu, että Selkämeren meriluonnossa erityisen edustavia ovat ulkosaariston punalevä- ja rakkohaurupeitteiset kalliorannat ja riutat. Valoisilta kalliopohjilta voi löytää laajoja, jopa 10 syvyysmetriin ulottuvia rakkohauruniittyjä. Rannikon tuntumassa on monin paikoin edustavia matalia lahtia ja fladoja, joissa kasvaa runsasta ja hyvinvoivaa pehmeiden pohjien kasvillisuutta, kuten näkinpartaisniittyjä.
Selkämeren luonnon keskeisiä erityispiirteitä ovat pohjois-eteläsuuntainen muutos sekä ulkosaariston karujen olosuhteiden, maankohoamisen, primäärisukkession ja perinteisen maankäytön muovaama saaristomaisema.
– Kansallispuistosta suuri osa on vesialuetta, mutta saarissa ja mannerrannoilla on merkittäviä hoitoa vaativia luontokohteita, joilla on paljon uhanalaisia luontotyyppejä ja -lajistoa, kertoo erikoissuunnittelija Jyrki Näkki Metsähallituksesta.
Vuosien aikana arvokkaita luontoympäristöjä on kunnostettu noin kymmenen pidemmän talkooleirin avulla. Viimeisimpänä vapaaehtoiset talkoilivat WWF:n organisoimalla leirillä Katanpäässä viime kesänä. Rannikko-LIFE-hanke sekä Helmi-ohjelma tulevat vielä lisäämään luonnonhoidon määrää Selkämerellä tuntuvasti.
Lue myös: Kansallismuseon Kotiinpaluu-näyttely luo uudenlaista saamelaiskulttuurin esittämisen tapaa
Kommentoi Facebookissa