LASTENSUOJELU Sijoitettuna asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi eroaa monelta osin muulla tavoin asuvien ikätovereiden hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn mukaan he olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja kokivat muita yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Mielen hyvinvointiin liittyvät pulmat olivat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla muita yleisempiä. Myös hyvinvointiin yhteydessä olevien terveellisten elintapojen noudattaminen oli vähemmän yleistä. Sijoitetuilla lapsilla on myös huomattavasti enemmän yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia kuin ikätovereillaan.
Sijaishuollon tulisi tarjota lapselle tai nuorelle turvallinen kasvuympäristö. Vaikka suurin osa sijoitetuista lapsista ja nuorista koki sijaishuoltopaikkansa turvalliseksi, niin sijoitus kodin ulkopuolelle ei tulosten mukaan täysin suojaa lasta väkivallalta.
Yläkoululaisista 29 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa ja 47 prosenttia henkistä väkivaltaa vanhemman tai huolta pitävän aikuisen taholta viimeksi kuluneen vuoden aikana, vaikka oli tuon ajan asunut sijaishuoltopaikassa. Pieni osa näistä lapsista ja nuorista oli kokenut henkistä tai fyysistä väkivaltaa sijaisperheen aikuisen, laitoksen ohjaajan tai hoitajan tekemänä. Useampi kuin joka neljäs yläkoululainen sijoitettu nuori oli kokenut seksuaaliväkivaltaa.
– Etenkin lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten hyvinvoinnissa on huomattavia puutteita. Tätä taustaa vasten on erityisen huolestuttavaa, että laitoksissa asuvat nuoret kokivat melko yleisesti myös heidän hyvinvointiaan edelleen heikentävää kohtelua, toteaa THL:n erikoistutkija Pia Eriksson.
Kaikista sijoitetuista yläkouluikäisistä nuorista 36 prosenttia oli nykyisessä sijaishuoltopaikassaan kokenut rangaistuksen, josta ei tiennyt mistä se johtuu, ja 35 prosenttia joukkorangaistuksen. Joka viides oli jätetty ilman ruokaa rangaistuksena jostakin. Yleisimpiä luvattomien rangaistusten kokemukset olivat lastensuojelulaitoksissa asuvilla nuorilla, heistä lähes puolet oli kokenut joukkorangaistuksen.
Yläkouluikäisistä nuorista vain 60 prosenttia tiesi, kuka voisi auttaa, jos häntä kohdellaan huonosti. Noin viidennes nuorista ei tiennyt, kuka on heidän asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä tällä hetkellä. Sijoitettujen lasten ja nuorten oikeusturva vaarantuu tämän myötä.
– Tulokset osoittavat, että sijoitettujen lasten hyvinvoinnin tukemisessa sekä lasten oikeuksien toteutumisessa on vielä paljon tehtävää, Eriksson jatkaa.
Yläkouluikäiset nuoret kokivat melko yleisesti, että heillä on asuinpaikassaan mahdollisuus noudattaa tärkeitä arvoja, heitä kohdellaan reilusti ja asumispaikka tuntuu hyvältä paikalta asua. Sijaisperheissä asuvista nuorista 63 prosenttia oli tyytyväisimpiä asumiseensa sijaishuoltopaikassa.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 osana Kouluterveyskyselyä. Kouluterveyskysely tuottaa seurantatietoa neljän ikäluokan hyvinvoinnista: perusopetuksen 4.–5. luokkaa käyvät, perusopetuksen 8.-9. luokkaa käyvät sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuotta opiskelevat.
Lue myös: Hätkähdyttävä tutkimustulos – sijoitetuilla lapsilla enemmän päihdeongelmia ja rikostuomioita
Kommentoi Facebookissa