SINILEVÄ Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä juuri havaittu. Järvet ovat hieman keskimääräistä lämpimämpiä, mutta tämä ei ole vielä vaikuttanut sinilevähavaintojen määrään merkittävästi.
Sisävesillä sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisviikosta. Hieman sinilevää on havaittu yhdeksällä havaintopaikalla, mutta runsaita sinilevähavaintoja ei toistaiseksi ole tehty. Lisäksi kansalaisilta on tullut sisävesiltä viisi sinilevähavaintoa.
– Havaintojen lisääntymisestä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Riski sinileväkukintojen muodostumiselle kasvaa, kun sää on pitkään lämmin ja heikkotuulinen, toteaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Lämmin sää on nostanut järvien pintalämpötiloja, jotka ovat monin paikoin yhdestä kolmeen astetta keskimääräistä korkeampia. Etelä- ja Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pintalämpötilat vaihtelevat 16–19 asteen, ja pohjoisimmassa Suomessa 11–16 asteen välillä.
Suomenlahden rannikolla ja Saaristomerellä on tehty joitakin paikallisia sinilevähavaintoja. Toistaiseksi sinilevää on havaittu pääosin vähäisiä määriä. Satelliittihavainnoissa Suomen merialueilla ei ole havaittu vielä sinilevää.
Avomerialueilla Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Suomenlahden suulla sinilevää on pinnanalaisissa vesikerroksissa. Varsinainen sinilevien pintakukinta vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.
– Sinilevätilanne Suomen merialueilla on alkukesälle tyypillisesti hyvin rauhallinen. Merivesi on edelleen alkukesäisen viileää. Runsaimmat sinileväesiintymät Itämerellä saadaan yleensä vasta vesien lämmettyä kunnolla heinä-elokuussa, kertoo tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Vedessä esiintyy edelleen paikoin siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät eli sinibakteerit tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin.
Lue myös: Euroopan uimavesiraportti osoittaa – Suomen yleisten uimarantojen vedet ovat puhtaita
Kommentoi Facebookissa