SOTE Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevat lait ovat nyt palanneet lausuntokierrokselta ja hämmennys on entistä suurempi. Tuhatsivuisesta luonnoksesta on tullut kritiikkiä lähes joka taholta.
Epäillään aikataulun sekä järjestelmän toimivuutta, vaikutuksia väestön hyvinvointiin, heikompien kärsivän monimutkaisuudesta ja avautuvien terveysmarkkinoiden miljarditulojen valumisen vain terveysjäteille – ja jopa veroparatiiseihin.
Terveyspalvelut on järjestetty tällä hetkellä melko yksinkertaisesti. Jos olet työssä käyvä ihminen, nopein terveydenhoidon tapa on ollut oman työterveyspalvelun käyttäminen. Työttömät, eläkeläiset ja ilman työterveyshoitoa olevat kansalaiset ovat käyttäneet kunnallisia terveydenhoitopalveluja. Ne ovat ehkä hieman hitaita ja ruuhkaisia, mutta edullisia. Ja jos et ole halunnut jonottaa, maksamalla on voinut käyttää yksityisiä terveyspalveluita.
Lakiluonnosten mukaan palvelut ovat siirtymässä tulevaisuuden 18 maakunnan vastuulle, väestölle on luvattu valinnanvapautta ja alueellisesti tasapuolista hoitoon pääsyä. Tästä on muodostunut kuvitelma paremmasta hoidosta.
– Todellisuus voi helposti muotoutua päinvastaiseksi, varoittivat jo aikaisemmin kolme nykyistä ja kaksi eläkkeellä olevaa ansioitunutta HUS:n professoria ja ylilääkäriä Eero Hirvensalon johdolla.
”Maailman mittakaavassa ainutlaatuinen”
Professorit eivät ole kritiikkinsä kanssa yksin, harvinaisen laajalla rintamalla on huomautettu epäkohdista, joita ei uskota hallituksen ajamalla hätäisellä aikataululla saatavan edes kuntoon. Koko lakiluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle alun alkaen pahasti puutteellisena.
Sisäministeri Paula Risikko ei olisi halunnut lähettää keskeneräistä luonnosta edes eteenpäin, lakia valmistelleessa ministeriryhmässä oltiin asiasta kuitenkin eri mieltä. Moninkertainen ministeri Risikko on terveydenhoidon asiantuntija, hän on kouluttautunut ruohonjuuritason sairaanhoitajasta aina terveystieteiden tohtoriksi asti.
– Pykälät pitää olla ensi viikolla valmiita, jos meinataan tässä aikataulussa pysyä, pääministeri Juha Sipilä totesi Yleisradiolle.
– Tästä tulee maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Tämä on Suomen itsenäisyyden historian suurin yksittäinen uudistus.
Voidaan tietysti kysyä, miksi tällainen mullistus täytyy nyt runnoa kasaan keskeneräisen lakiluonnoksen jälkeen viikossa. Risikko ei suostunut vahvistamaan Sipilän aikataulua. Hän totesi tavoitteen olevan tietysti olemassa.
Määräaikaan mennessä kiistellystä valinnanvapauslaista annettiin yli 600 lausuntoa, normaalisti niitä saadaan muutamia kymmeniä. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti arvioi määrän lisääntyvän ehkä sadalla postin toimitettua kaikki perille.
Lausunnot on mahdoton käsitellä ja huomioida asiallisesti vain viikossa. Asiantuntijalausuntoja täytyisi käsitellä ja niiden merkitystä arvioida lähes sata kappaletta päivässä, ja vaikka jotkut lausunnoista ovat tulleet jo hieman aikaisemmin, ajatus on edelleen epärealistinen.
Asiantuntijoiden ylimalkainen ohittaminen olisi puolestaan kyseisten tahojen pöyristyttävää aliarvioimista.
Kela tyrmää lakiluonnoksen tylyimmin
Lääkärit pelkäävät monen muun kohdan lisäksi esimerkiksi potilasvahinkojen määrän nousemista. Hoitajajärjestöt ovat huolissaan potilasturvallisuudesta ja erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden hoidosta.
Suurimpien kaupunkien edustajista valtaosa pitää lakiluonnosta monimutkaisena, puutteellisena ja huonosti valmisteltuna, vaikka valinnanvapaus sinänsä olisi hyvä asia. Lakiluonnoksessa on niin paljon riskejä, että se tulisi valmistella uudestaan. Kaupungit epäilevät, synnyttääkö uusi malli edes minkäänlaisia kustannussäästöjä.
A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton mukaan luonnos lisää vain niiden valinnanvapautta, joilla on jo nyt hyvät mahdollisuudet valintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on samalla linjalla. Lastensuojelun Keskusliitto kritisoi valinnanvapausmallin pirstovan ja hajauttavan lasten sekä perheiden palvelut.
SOSTE:n tekemän Sosiaalibarometrin mukaan edes kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta. Täydellisimmän tyrmäyksen antaa Kela. Sen mukaan valinnanvapauden aikataulu on tällä mallilla mahdoton. Molemmat tahot toivovat mallin ottamista käyttöön porrastetusti.
– Liiallinen kiire aiheuttaa hätäisiä päätöksiä, ja todennäköisesti moni ratkaisu joudutaan tekemään uudestaan, Kela varoittaa.
Positiivisimmat lausunnot tulivat odotetusti terveydenhoitoalan yrityksiltä.
Pysyvätkö hallituksen rivit yhtenäisinä?
Sote-uudistus aiheutti syksyllä 2015 lähes hallituskriisin, kun kokoomus ja keskusta painivat keskenään. Lopulta molemmat saivat haluamansa eli keskusta maakuntamallin ja kokoomus valinnanvapauslain. Perussuomalaiset ovat toistaiseksi olleet hämmentämättä sote-soppaa millään tavalla
Pääministeri Sipilän mukaan lait on saatava käsiteltyä eduskunnassa ennen kansanedustajien kesälomia, mutta joka tapauksessa osa maakuntauudistukseen liittyvästä maakuntien tehtäviä koskevasta lainsäädännöstä viivästynee jopa syksyyn.
Maakuntien väliaikaishallintojen on määrä aloittaa 1. heinäkuuta 2017, ja sitä ennen pitäisi keskeisten lakien olla valmiina. Maakuntavaltuustojen toimikaudet alkavat 1.3.2018 ja uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.
Sipilällä on selvästi pakonomainen tarve saada sote-uudistus vauhdilla kasaan, kokoomus tuntuu harkitsevammalta. Yhtenäiselle hallitukselle ei eduskunnassa voi kukaan mitään, sillä kolmella hallituspuolueella on selkeä enemmistö. Sote-uudistuksen epäkohdat on pystyttävä muuttamaan hallituksen sisältä.
Katseet voidaan kohdistaa kannatuslukujensa kanssa kamppaileviin perussuomalaisiin, kun suurin osa kansasta suhtautuu epäilevästi Sipilän malliin. Timo Soini on vannonut hallituksen yhtenäisyyden nimiin, mutta puolue vaihtaa puheenjohtajaa puoluekokouksessa 10.–11.6.2017.
Ehkä tulossa on sittenkin kuuma kesä.
Kommentoi Facebookissa