AMMATINVALINTA Sukupuoli ohjaa vahvasti nuoren kiinnostusta eri toimialoja kohtaan. Tämä käy esille Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2017 -tutkimuksesta, joka valottaa nuorten tulevaisuudensuunnitelmia ja ajatuksia työelämästä.
Yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten mielikuvat vetovoimaisimmista toimialoista ovat hyvin perinteisiä. Tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia puolestaan teknologiateollisuus.
Perinteiset asenteet näkyvät myös uskomuksina sukupuolten kykyjä kohtaan: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä poikia parempina äidinkielessä, kun vastaava luku on poikien kohdalla vain neljä prosenttia.
Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiaineissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa. Ominaisuuksista itsevarmuuden yhdistää poikiin 49 prosenttia ja tyttöihin vain 7 prosenttia yläkoululaisista.
Yläkoululaiset nojautuvat tulevaisuuden valintoja tehdessään yhä vahvemmin vanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin. Peräti 76 prosenttia yläkoululaisista ja 78 prosenttia lukiolaisista sanoo arvostavansa vanhempiensa saavutuksia työelämässä. Näyttää siltä, että vanhempien konkreettiset teot ja työelämässä tekemät valinnat koskettavat nuorta irrallista ammatinvalintapuhetta huomattavasti enemmän.
– Sukulaisten ja ystävien tuki valinnoissa on nuorelle arvokasta, mutta esimerkiksi vanhempien käsitykset työelämästä saattavat olla vanhentuneita, jolloin niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, muistuttaa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.
Yläkoululaisista tytöistä vain 30 ja pojista 41 prosenttia kokee saaneensa tarpeeksi ohjausta uravalintoihinsa yläkoulun aikana. Ohjauksen tarve korostuu kahdeksasluokkalaisilla: siinä missä puolet kaikista yläkoululaisista toivoo lisää työelämätietoa, on vastaava luku 8.-luokkalaisten keskuudessa 61 prosenttia.
Lukiolaisnuorilla ohjauksen tarve näkyy kiinnostuksena pitää välivuosi lukiosta valmistumisen jälkeen. Jopa 29 prosenttia lukiolaisista arvioi pitävänsä lukio-opintojen jälkeen välivuoden. Erityisesti lukiolaistytöt suunnittelevat jättävänsä hakematta seuraaviin opintoihin, välivuosi kiinnostaa heistä 38:aa prosenttia.
– Vaikuttaa siltä, että jatko-opintoihin hakeutumista lykätään suosimalla välivuotta. Tämä voi johtua useasta syystä, esimerkiksi lukio-opintojen aiheuttamasta uupumuksesta tai ensikertalaiskiintiöihin yhdistetystä taktikoinnista, jossa nuori asettaa tavoitteekseen kiinnostavan opiskelupaikan ja välttelee toissijaisiin vaihtoehtoihin päätymistä, Tenhunen-Ruotsalainen toteaa.
Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2017. Kysymyksiin vastasi yhteensä yli 7 700 nuorta, joista 3 765 oli yläkoululaisia ja 3 946 lukiolaisia. Tutkimuksen toteutti TAT:n toimeksiannosta tutkimus- ja viestintäyhtiö T-Media Oy.
- Lue lisää: www.kunkoululoppuu.fi/tutkimus
Kommentoi Facebookissa